Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden psykososiaaliset palvelut : selvitys mielenterveyspalveluiden kehittämisen tarpeesta

Abstract

Suomeen on viime vuosina tullut alaikäisiä turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aiemmin maamme historiassa. Turvapaikanhakijoiden määrä moninkertaistui vuosina 2015-2016 edellisvuosiin verrattuna. Yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten ja - nuorten suuri määrä on asettanut suomalaisen kriisiauttamisen haastavaan tilanteeseen. Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen, ja erityisesti niihin sisältyvien mielenterveyspalveluiden kartoittamisen tarve on ollut ajankohtaista. Kysymykseksi on noussut, saavatko lapset riittävästi oikea-aikaista ja oikeanlaisia mielenterveyspalveluita välitila-aikana, jolloin oleskelulupapäätöstä saatetaan odottaa jopa vuosi? Voidaanko välitila-aikana tarjota sellaisia mielenterveyspalveluita, joilla ehkäistään mahdollisesti myöhemmin esille tulevat mielenterveyden ja sosiaaliset ongelmat? Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, millaista psykososiaalisen tuen tarpeita alaikäisillä yksin maahan tulleilla turvapaikanhakijoilla on välitila-aikana ja sen jälkeen. Lisäksi selvitettiin, millaisia mielenterveyspalveluja heille on tarjolla, ja millaisia palveluja tulisi kehittää. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä vastaanottokeskustyöryhmää ja lisäksi alaikäisten kanssa hoitotyötä tekeviä asiantuntijoita. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017. Tutkimus analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Keskeisimmiksi tutkimustuloksiksi nousivat arjessa tapahtuvan psykososiaalisen tuen merkitys lapsen ja nuoren turvallisuuden tunteen ja vakautumisen lisäämiseksi. Tällä oli suurin merkitys mielenterveyden hyvinvoinnille. Läsnäoleva ja sensitiivinen kohtaaminen, yksilöllinen ohjaus ja strukturoitu yhteisöllisyys nähtiin kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevana. Alaikäisille turvapaikanhakijoille käytettyjä mielenterveyspalveluita olivat vastaanottokeskuksen omat sairaanhoitajan ja omaohjaajan tukikeskustelut, kunnalliset sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut, terveydenhuollon ostopalvelut sekä yksilö- ja ryhmäterapiapalvelut. Mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeina nähtiin lapsille ja nuorille suunnatut harraste-, tuki ja terapiaryhmät, riittävät ja tarpeenmukaiset erikoissairaanhoidon palvelut joihin on varattu riittävä budjetti, toimivat palveluohjausmallit, sekä työntekijöiden kouluttamistarve tunnistaa lasten ja nuorten psyykkinen oireilu, ja antaa sen mukaisesti psykiatrista ensiapua. Lisäksi koettiin tarpeelliseksi kehittää turvapaikkatyöntekijöille suunnattuja työhyvinvointia ylläpitäviä työnohjaus- ja konsultointipalveluita. Alaikäistoiminnan erityispiirteet huomioiden toivottiin henkilökunnan mitoituksen uudelleen määrittelyä suhteessa erityisyksikköön.