Tietolähdekoulutuksen kehittäminen tutkimuslaitoksessa : case VTT
Laamanen, Anita (2017)
Laamanen, Anita
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101616085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101616085
Tiivistelmä
Tietoympäristön muutos vaikuttaa informaatiokäyttäytymiseen. Uudistunut tietoympäristö vaatii uudenlaisia tiedonhankintataitoja. Parantuneet hakuominaisuudet, helposti saavutettavat tietolähteet ja puutteelliset tiedonhakutaidot tuottavat helposti tiedonhakijalle paljon, mutta epärelevanttia tietoa. Tietoammattilaisilla on sisällöntuntemusta ja osaamista tukea uusien ja muuttuneiden työkalujen käytössä. Tässä opinnäytetyössä selvitetään, kuinka tutkimuslaitoksen tiedonhankinnan koulutusta tulee kehittää, niin että tutkijat hyödyntäisivät tehokkaasti työssään relevantteja ja luotettavia tietolähteitä sekä tiedon hallinnan työkaluja.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus. Tiedonhankinnan koulutuksesta on paljon uutta kirjallisuutta. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin ensin, miten tietoympäristö ja tutkijoiden informaatiokäyttäytyminen ovat muuttuneet tai muuttumassa. Tämän jälkeen tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoituja tutkijoiden teemahaastatteluita ja benchmarkingia samankaltaisissa tutkimuslaitoksissa. Lopuksi haastateltiin kahta tietoasiantuntijaa teemahaastatteluiden ja benchmarkingin tuloksista.
Tutkimus osoitti, että tutkijoiden informaatiokäyttäytymisessä on nähtävissä muutos, mikä tulisi huomioida tiedonhankinnan koulutuksissa. Muutoksia tulisi tehdä niin tiedonhankinnan koulutuksen sisällössä, opetusmetodeissa kuin toimintatavoissakin. Koulutustilanteiden myönteinen ilmapiiri ja tehtävien ratkominen yhdessä muiden kanssa parantaa käsiteltävän asian omaksumista. Koulutuksissa tulee korostaa tiedonkäytön ja pääsyn helppoutta, lisätä interaktiivisuutta sekä pelillisiä elementtejä. Toimintatapoja tulee muuttaa vastaamaan tutkijoiden odotuksia. Koulutustapahtumissa tulee hyödyntää uutta tekniikka, ja tapahtumien kestoa pitää lyhentää. Pilkkomalla koulutuskokonaisuuksia sisällöllisesti pienempiin osiin saadaan ne kestoltaan lyhyiksi ja helpommin omaksuttaviksi. Tiedonhankinnan koulutuksista toivottiin nauhoituksia katsottavaksi ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Uusien koulutuskäytäntöjen omaksumisessa paras tuki saadaan verkostoitumisella. Yhteistyötä niin oman organisaation tutkijoiden ja yksiköiden kuin kouluttavien tietoammattilaisten, tiedontuottajien ja kustantajien kanssa tekemällä saavutetaan parhaiten laaja ymmärrys koulutustarpeista ja uusista ilmiöistä.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus. Tiedonhankinnan koulutuksesta on paljon uutta kirjallisuutta. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin ensin, miten tietoympäristö ja tutkijoiden informaatiokäyttäytyminen ovat muuttuneet tai muuttumassa. Tämän jälkeen tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoituja tutkijoiden teemahaastatteluita ja benchmarkingia samankaltaisissa tutkimuslaitoksissa. Lopuksi haastateltiin kahta tietoasiantuntijaa teemahaastatteluiden ja benchmarkingin tuloksista.
Tutkimus osoitti, että tutkijoiden informaatiokäyttäytymisessä on nähtävissä muutos, mikä tulisi huomioida tiedonhankinnan koulutuksissa. Muutoksia tulisi tehdä niin tiedonhankinnan koulutuksen sisällössä, opetusmetodeissa kuin toimintatavoissakin. Koulutustilanteiden myönteinen ilmapiiri ja tehtävien ratkominen yhdessä muiden kanssa parantaa käsiteltävän asian omaksumista. Koulutuksissa tulee korostaa tiedonkäytön ja pääsyn helppoutta, lisätä interaktiivisuutta sekä pelillisiä elementtejä. Toimintatapoja tulee muuttaa vastaamaan tutkijoiden odotuksia. Koulutustapahtumissa tulee hyödyntää uutta tekniikka, ja tapahtumien kestoa pitää lyhentää. Pilkkomalla koulutuskokonaisuuksia sisällöllisesti pienempiin osiin saadaan ne kestoltaan lyhyiksi ja helpommin omaksuttaviksi. Tiedonhankinnan koulutuksista toivottiin nauhoituksia katsottavaksi ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Uusien koulutuskäytäntöjen omaksumisessa paras tuki saadaan verkostoitumisella. Yhteistyötä niin oman organisaation tutkijoiden ja yksiköiden kuin kouluttavien tietoammattilaisten, tiedontuottajien ja kustantajien kanssa tekemällä saavutetaan parhaiten laaja ymmärrys koulutustarpeista ja uusista ilmiöistä.