Tuenko vai rajoitanko? : Ohjaajien kokemuksia kehitysvammalain muutoksesta

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin kehitysvammaisten palveluyksiköiden ohjaajien kokemuksia 10.6.2016 voimaan tulleesta kehitysvammalain muutoksesta. Työssä selvitettiin, kuinka laissa säädetyt itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden vähentäminen toteutuvat Savon Vammaisasuntosäätiön ohjaajien työssä. Lisäksi selvitettiin, miten lakimuutos on vaikuttanut ohjaajien työhön ja työhyvinvointiin.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Savon Vammaisasuntosäätiö. Laadullisessa tutkimuksessa teemahaastateltiin Iisalmen palveluyksiköiden kymmentä ohjaajaa, joiden kokemukset muodostivat tutkimusaineiston. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistettiin ja asiakkaaseen kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä vähennettiin ohjauskeinoilla, tiedonsaannilla ja työnantajan tuella. Itsemääräämisoikeutta vahvistavia ohjauskeinoja olivat itsemääräämisoikeuden tarkoitus, osallistumisen ja arjen tukeminen, asiakaslähtöisyys, toimiva kommunikaatio, mahdollisuus opetella ja yhteistyö. Rajoitustoimenpiteitä vähentäviä ohjauskeinoja olivat eettinen tarve vaihtoehdoille, lukituksien vähentäminen, ohjaajaresurssi, tilankäyttö, käytökseen vaikuttaminen, ohjaajan vuorovaikutustaidot ja ennakointi.

Lakimuutoksen vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin koettiin hyvin yksilöllisesti. Moni ohjaaja tunnisti alku-vaiheen stressin mutta osalle stressi oli jatkuvaa. Toisaalta myös työhyvinvoinnin parantumisesta oli koke-muksia. Suurimpana kielteisenä vaikutuksena työhön koettiin kirjaamisen lisääntyminen. Eniten myönteistä vaikutusta työhön oli uuden ajattelutavan ja asiakaslähtöisyyden korostamisella.

Opinnäytetyö osoitti, että kehitysvammalain muutos toteutuu Savon Vammaisasuntosäätiön ohjaajien työssä. Saatua tietoa voidaan käyttää ohjaajien työn kehittämiseen, mikä tukee sekä asiakkaita että ohjaajia. Samoin ohjaajien työhyvinvointia sekä koko työyhteisön toimintakulttuuria ja johtamista voidaan kehittää. Jatkossa myös tuleviin lakiuudistuksiin pystytään varautumaan paremmin.

In this thesis experiences of counsellors of service units for intellectually disabled about the amendment of the Disability Act were studied. The Act came into force on 10 June 2016. The thesis studied how strengthening of self-determination and reduction of restricting measures provided in this Act were realized in the work of the counselors of The Housing Foundation for Intellectually Disabled in Savo. It was also reviewed how the amendment of the Act influenced counselors’ work and wellbeing at work.

The client organisation of the thesis was The Housing Foundation for Intellectually Disabled in Savo. In this qualitative study ten counselors of the service units in Iisalmi were theme interviewed. The material of the study consisted of the counselors’ experiences and were analysed by using an abductive content analysis.

Client’s self-determination was strengthened and client’s restricting measures were reduced by counselling means, getting information and support of the employer. The means for strengthening of self-determination were meaning of self-determination, support of involvement, support of everyday life, customer orientation, working communication, possibility to learn and team work. The means of reduction of restrictive measures were ethic need for alternatives, reduction of lockings, counsellor resource, use of space, influencing behaviour, counselor’s interaction skills and anticipation.

The influences of the amendment of the Act for work and work wellbeing were experienced very individually. Many counselors recognized stress in the very beginning, but some of them suffered stress continuously. On the other hand, some counselors felt that their wellbeing at work had increased. The most negative influence on work was caused by increasing need for documenting. The most positive influence on work was caused by highlighting a new way of thinking and customer orientation.

The thesis showed that the amendment of the Disability Act is realized in the work of counsellors of The Housing Foundation for Intellectually Disabled in Savo. The new information can be used for developing counsellors’ work, and this benefits both clients and counsellors. In addition, counsellors’ wellbeing as well as working culture and leadership of the whole workplace can be developed. In the future, it is possible to be better prepared for new changes in legislation.