• Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Kartiokeilatietokonetomografia-kuvauksen käyttö eturauhassyöpäpotilaan hoidon kohdistamisessa : Opas sädehoidon yksikölle

Määttä, Arto (2017)

 
Tweet Tiedostoon pääsyä rajoitettu
 
Tiedostoon pääsyä rajoitettu
Avaa tiedosto
Maatta_Arto.pdf (1.274Mt)
Lataukset: 


Määttä, Arto
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102916385
Tiivistelmä
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) sädehoidon yksikössä siirryttiin vuoden 2016 aikana kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) käyttöön eturauhassyöpäpotilaan sädehoidon kohdistamisessa. Päivittäinen online-tarkastelu KKTT:n avulla mahdollistaa suunnittelualueen marginaalin pienentämisen turvallisesti vaarantamatta kasvainkontrollia ja siirtymisen hypofraktioituun sädehoitoon. Hypofraktioinnista seuraa etuja mm. resurssien optimoinnin, kustannusten pienenemisen ja potilaan elämän laadun paranemisen muodossa.

Työ tehtiin yhteistyössä OYS:n sädehoidon yksikön kanssa. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon röntgenhoitajan tekemä eturauhassyöpäpotilaan kohdistus röntgenkuvaparin avulla eroaa offline-tarkastelussa (offline review) tehtävästä automaattisesta kohdistuksesta, joka perustuu eturauhassyöpäpotilaasta hoidon aikana otettuihin KKTT-kuviin. Automaattisen kohdistuksen käyttökokemusten pohjalta laadittiin opas eturauhassyöpäpotilaan kohdistamiseen KKTT:n avulla. Offline-tarkastelussa kerätyn aineiston avulla tutkittiin tilastollisesti, kuinka paljon automaattinen kohdistus eroaa röntgenhoitajan tekemästä kohdistuksesta.

Kohdistusopas esitestattiin OYS:n sädehoidon yksikössä ja viimeisteltiin saadun palautteen pohjalta. Tutkimusaineisto koostui vuoden 2015 toisella puoliskolla samanaikaisella täydennyshoidolla (simultaneous integrated boost, SIB) hoidetuista eturauhassyöpäpotilaista, joille hoitojakson aikana oli suoritettu kuvauksia KKTT:lla. Tutkimuksen perusjoukkoon kuului 51 potilasta, joista otokseen valikoitui 20 potilasta. Otos sisälsi yhteensä 40 KKTT-kuvausta. Tutkimustuloksia tarkasteltiin tilastollisesti potilaskohtaisesti (n = 20) ja hoitopöydän siirtokohtaisesti (n = 40).

Automaattinen kohdistus käyttäen mielenkiinnon alueen (region of intrest, ROI) rajausta ja kultajyviä tuotti parhaan kohdistustuloksen. Hoitopöydän siirtoja tarkasteltaessa röntgenhoitajan tekemä kohdistus erosi tilastollisesti merkitsevästi (p < 0.05) automaattisen kohdistuksen tekemästä kohdistuksesta vrt-suunnassa (–0.7 ± 1.3 mm), mutta käytännössä < 1 mm:n erot ovat merkityksettömiä sädehoidon kannalta. Lng- ja lat-suunnassa arvot olivat 0.1 ± 1.7 mm ja –0.2 ± 1.0 mm. Muita tarkasteltavia kohdistustapoja olivat mielenkiinnon alueen rajaus sekä mielenkiinnon alueen rajaus käyttäen kultajyviä ja pöydän kiertoa. Pöydän kierron ei havaittu lisäävän kohdistustarkkuutta.

Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla muiden alueiden kuin eturauhasen kohdistamistarkkuuden selvittäminen KKTT-kuvauksen avulla. Automaattinen kohdistus tarjoaa useita eri vaihtoehtoja mielenkiinnon rakenteeksi, joita voitaisiin testata parhaan kohdistustavan löytämiseksi.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatTutkintonimikkeetAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus