Onnistummeko tuomaan leanin osaksi toiminnan jatkuvaa kehittämistä? : toimintatutkimus lean-menetelmän jal-kauttamisesta nuorisopsykiatrian poliklinkalle
Kauppinen, Tarja (2017)
Kauppinen, Tarja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110616599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110616599
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata nuorisopsykiatrisen avohoidon kehittämistyötä lean-menetelmän avulla sekä arvioida menetelmän käytettävyyttä avohoidon toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Opinnäytetyön tavoitteena on käytännön työskentelyn avulla tuoda lean-menetelmä osaksi nuorisopsykiatrisen avohoidon toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Tutkimus on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen eli laadullinen ja se toteutettiin käytännönläheisenä toimintatutki-muksena. Tutkimusaineisto koostui työpajatyöskentelyn havainnoinnista ja siihen liittyvästä keskustelusta sekä kahdesta työskentelyn aikana tehdystä kyselystä. Työpajatyöskentelyn eteneminen kirjattiin mahdollisimman yksi-tyiskohtaisesti ja tarkasti. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksesta ilmeni, että onnistuneeseen työpajatyöskentelyyn vaikuttavat henkilöstön aiempi tietämys lean-menetelmästä, motivoituneisuus ja sitoutuneisuus työskentelyyn, johdon tuki, työskentelyyn varatut resurssit, ryhmän koko ja työskentelyä ohjaavan henkilön kokemus menetelmästä. Työpajoissa saatiin työstettyä kehittämissuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaan hoitoon pääsyä ja nopeuttaa näin itse hoitoa/tutkimusta. Toimenpiteinä kirjattiin lähetetiimin poistuminen, kirjaamisen tarkentaminen ja ohjeistuksen päivitääminen. Toi-menpiteiden merkitystä tullaan arvioimaan lopullisesti vuoden 2017 loppuun mennessä. Tutkimuksen mukaan työ-ryhmässä työskennelleet pitivät lean-menetelmää prosessin ymmärrystä lisäävänä ja moniammatilliseen keskuste-luun aktivoivana menetelmänä, jota on mahdollista hyödyntää jatkossakin kehittämisen apuna.
Lean-menetelmän käyttöönottoa suunniteltaessa olisi hyvä tiedostaa koulutuksen merkitys työskentelyn pohjana. Kehittämistoimintaan tulisi myös varata riittävät ajalliset resurssit ja johdon tuki. Motivoitunut ja innostunut henkilökunta takaa sitoutuneen kehittämistoiminnan. Kehittämistoimintaa käynnistettäessä lean-menetelmän avulla työskentelyn ohjaajan kokemus edesauttaa sujuvaa työskentelyä.
Tutkimus on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen eli laadullinen ja se toteutettiin käytännönläheisenä toimintatutki-muksena. Tutkimusaineisto koostui työpajatyöskentelyn havainnoinnista ja siihen liittyvästä keskustelusta sekä kahdesta työskentelyn aikana tehdystä kyselystä. Työpajatyöskentelyn eteneminen kirjattiin mahdollisimman yksi-tyiskohtaisesti ja tarkasti. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksesta ilmeni, että onnistuneeseen työpajatyöskentelyyn vaikuttavat henkilöstön aiempi tietämys lean-menetelmästä, motivoituneisuus ja sitoutuneisuus työskentelyyn, johdon tuki, työskentelyyn varatut resurssit, ryhmän koko ja työskentelyä ohjaavan henkilön kokemus menetelmästä. Työpajoissa saatiin työstettyä kehittämissuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaan hoitoon pääsyä ja nopeuttaa näin itse hoitoa/tutkimusta. Toimenpiteinä kirjattiin lähetetiimin poistuminen, kirjaamisen tarkentaminen ja ohjeistuksen päivitääminen. Toi-menpiteiden merkitystä tullaan arvioimaan lopullisesti vuoden 2017 loppuun mennessä. Tutkimuksen mukaan työ-ryhmässä työskennelleet pitivät lean-menetelmää prosessin ymmärrystä lisäävänä ja moniammatilliseen keskuste-luun aktivoivana menetelmänä, jota on mahdollista hyödyntää jatkossakin kehittämisen apuna.
Lean-menetelmän käyttöönottoa suunniteltaessa olisi hyvä tiedostaa koulutuksen merkitys työskentelyn pohjana. Kehittämistoimintaan tulisi myös varata riittävät ajalliset resurssit ja johdon tuki. Motivoitunut ja innostunut henkilökunta takaa sitoutuneen kehittämistoiminnan. Kehittämistoimintaa käynnistettäessä lean-menetelmän avulla työskentelyn ohjaajan kokemus edesauttaa sujuvaa työskentelyä.