Eri urakkamuodot perinteisessä linjasaneeraushankkeessa eri osapuolten näkökulmasta
Kosonen, Eliisa (2017)
Kosonen, Eliisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816733
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää perinteisen linjasaneeraushankkeen eri osapuolten näkemyksiä eri urakkamuotoihin. Näkemyksiä kartoitettiin haastattelemalla hankkeen aikana eri rooleissa toimivia henkilöitä. Insinöörityön tilaaja on suunnittelu- ja konsulttialan yritys Vahanen PRO Oy.
Insinöörityö koostui kirjallisuustutkielmasta ja haastatteluista. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin linjasaneeraushankkeen eri vaiheisiin, urakkamuotoihin, toteutusmuodon valintaan ja hankkeen osapuoliin. Kirjallisuusosion lähdeaineistona käytettiin alan kirjallisuutta ja linjasaneeraushankkeisiin liittyvää tiedotusmateriaalia. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluilla selvitettiin eri urakkamuotojen soveltuvuutta linjasaneeraushankkeen toteutusmuodoksi. Tarkastelun kohteena olivat kokonaishintaurakka, kokonaisvastuurakentaminen, tavoitehintaurakka ja allianssi. Toteuttajatahojen näkemyksiä edustivat isännöitsijä, projektipäällikkö, valvoja, suunnittelijat, pääurakoitsija ja aliurakoitsijat. Haastateltavat toivat näkemyksiään esille siltä osin, kuin he olivat itse olleet mukana eri urakkamuodoilla toteutetuissa hankkeissa. Tilaajanäkökulmaa tutkimuksessa edustivat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja hallituksen jäsen. Tilaajilla ei luonnollisestikaan ollut kokemusta kuin siitä urakkamuodosta, jolla heidän edustamassaan taloyhtiössä linjasaneeraushanke oli toteutettu. Heiltä kysyttiin, millä perustella kyseinen urakkamuoto oli valikoitunut heidän taloyhtiönsä toteutusmuodoksi. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, miten hanke oli heidän mielestään kyseisellä urakkamuodolla onnistunut.
Linjasaneeraushankkeita tehdään Suomessa edelleen määrällisesti paljon, vaikka vuosisadan alkupuoliskon taloyhtiöissä remontit alkavatkin olla jo takanapäin. Tällä hetkellä korjaustyön alla ovat pääasiassa 1960–70-luvulla rakennetut taloyhtiöt. Perinteisen kokonaishintaurakan todettiin olevan yhä suosituin linjasaneeraushankkeiden urakkamuoto, mutta yhteistoimintamallien määrä oli kasvussa. Kokonaishintaurakkaa suosittiin sopimusmallin selkeyden ja tunnettuuden vuoksi. Tavoitehintaurakan ja allianssin etuja olivat yhteistoiminta ja kokonaishintaurakkaa lyhyempi läpimenoaika.
Insinöörityö koostui kirjallisuustutkielmasta ja haastatteluista. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin linjasaneeraushankkeen eri vaiheisiin, urakkamuotoihin, toteutusmuodon valintaan ja hankkeen osapuoliin. Kirjallisuusosion lähdeaineistona käytettiin alan kirjallisuutta ja linjasaneeraushankkeisiin liittyvää tiedotusmateriaalia. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluilla selvitettiin eri urakkamuotojen soveltuvuutta linjasaneeraushankkeen toteutusmuodoksi. Tarkastelun kohteena olivat kokonaishintaurakka, kokonaisvastuurakentaminen, tavoitehintaurakka ja allianssi. Toteuttajatahojen näkemyksiä edustivat isännöitsijä, projektipäällikkö, valvoja, suunnittelijat, pääurakoitsija ja aliurakoitsijat. Haastateltavat toivat näkemyksiään esille siltä osin, kuin he olivat itse olleet mukana eri urakkamuodoilla toteutetuissa hankkeissa. Tilaajanäkökulmaa tutkimuksessa edustivat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja hallituksen jäsen. Tilaajilla ei luonnollisestikaan ollut kokemusta kuin siitä urakkamuodosta, jolla heidän edustamassaan taloyhtiössä linjasaneeraushanke oli toteutettu. Heiltä kysyttiin, millä perustella kyseinen urakkamuoto oli valikoitunut heidän taloyhtiönsä toteutusmuodoksi. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, miten hanke oli heidän mielestään kyseisellä urakkamuodolla onnistunut.
Linjasaneeraushankkeita tehdään Suomessa edelleen määrällisesti paljon, vaikka vuosisadan alkupuoliskon taloyhtiöissä remontit alkavatkin olla jo takanapäin. Tällä hetkellä korjaustyön alla ovat pääasiassa 1960–70-luvulla rakennetut taloyhtiöt. Perinteisen kokonaishintaurakan todettiin olevan yhä suosituin linjasaneeraushankkeiden urakkamuoto, mutta yhteistoimintamallien määrä oli kasvussa. Kokonaishintaurakkaa suosittiin sopimusmallin selkeyden ja tunnettuuden vuoksi. Tavoitehintaurakan ja allianssin etuja olivat yhteistoiminta ja kokonaishintaurakkaa lyhyempi läpimenoaika.