Perintälain muutosten vaikutus oikeudellisen perinnän yleisyyteen ja maksuhäiriömerkintöjen määrään

Abstract

Lakia saatavien perinnästä muutettiin edellisen kerran 16.3.2013 voimaan tulleella uudistuksella. Muutossäädösten tarkoituksena oli parantaa velallisen oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Hallituksen esityksessä (57/2012) arveltiin oikeudellisen perinnän lisääntyvän jossain määrin, kun vapaaehtoisen perinnän kuluja rajoitetaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vuonna 2013 voimaan tulleet perintälain kuluttajasaatavia koskevat muutokset ovat vaikuttaneet perintäprosessiin, oikeudellisen perinnän yleisyyteen ja maksuhäiriömerkintöjen määrään.

Tutkimuksen teoriaosuudessa avattiin perintäprosessin, perintälain historian ja kuluttajasaatavia koskevien lakimuutosten keskeisimmät asiat. Luottotietorekisterin ja maksuhäiriömerkintöjen osalta esitettiin myös tutkimuksen kannalta oleelliset asiat ja käsitteet. Tärkeimpinä lähteinä käytettiin lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta. Empiirinen osuus toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja aineisto saatiin Suomen Asiakastieto Oy:n, oikeusministeriön sekä erään perintätoimiston ylläpitämistä tilastoista.

Tutkimustuloksista selvisi, että oikeudellinen perintä, eli velkomusasian siirtäminen haastehakemuksella käräjäoikeuden käsittelyyn, on vähentynyt viimeisimmän perintälakiuudistuksen jälkeen. Oikeudellinen perintä lisääntyi vuoden 2013 aikana edellisvuoteen verrattuna, mutta kääntyi jo vuonna 2014 laskuun. Vaikka maksuhäiriömerkintöjä rekisteröidään yhä paljon, merkinnät kasautuvat entistä enemmän samoille henkilöille. Ensimmäisen merkinnän rekisteriin saaneita henkilöitä on vuonna 2016 rekisteröity hieman vähemmän kuin vuosina 2014 ja 2015.

The Debt Collection Act was changed on the 16th of March 2013. Changes on the legislation were made to improve the debtor’s rights concerning the handling of their own case. The Government Bill (57/2012) assumed that the number of cases in judicial collection will increase because the fees caused by voluntary collection are more limited by the renewed legislation. The aim of this thesis was to find out how the changes made to the Debt Collection Act in 2013 regarding consumer debt collection have affected the debt collection process and the number of the judicial collection cases as well as payment default entries.

The theory of this study explains the core concepts of the debt collection process, the history of the Debt Collection Act and the changes made to legislation regarding consumer debt collection. Relevant information about credit report and payment default entries is also presented. This research was based on the Debt Collection Act, other relevant legislation, Government Bills and judicial literature. The research method was quantitative and the study material, statistics, was provided by Suomen Asiakastieto Oy, Ministry of Justice in Finland and a debt collection agency.

The study showed that the number of cases in judicial collection has decreased after the latest renewal of the debt collection legislation. The number of judicial collection cases increased during 2013 compared to the previous year but started to decrease in 2014. Even though payment default entries are registered in equally large numbers today as in the last couple of years, most of those entries are registered to people who already have a bad credit rating. The number of consumers who got their first payment default entry decreased in the year 2016 compared to the years 2014 and 2015.