Työkykyä kehittämässä : Epävakaatyöryhmän hoidon kehittäminen asiakkaiden työkykyisyyttä tukevammaksi

Abstract

Epävakaa persoonallisuus on vakava toiminta- ja työkykyä alentava sairaus, joka kuormittaa henkilön itsensä lisäksi myös laajasti terveydenhuoltojärjestelmää. Erilaisilla työllistymistä tukevilla toimilla voidaan parantaa epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien työkykyisyyttä. Hoidossa on hyvä keskittyä ensi- tai toissijaisesti psykososiaalisen toimintakyvyn parantamiseen oireiden lievittymisen lisäksi. Erityisesti tälle asiakasryhmälle suunnatut toimet voivat parantaa heidän työkykyään. Epävakaan persoonallisuuden runsas esiintyminen sekä sen aiheuttama suuri työelämästä poisjäämisen todennäköisyys tekevät tämän asiakasryhmän ammatillisen kuntoutuksen kehittämisen julkisella puolella tärkeäksi.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on kuvata tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien asiakkaiden hoitoa Oulun kaupungin Epävakaatyöryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien asiakkaiden työkykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä heidän kokemuksistaan työllistymistä tukevista toimista hoidossa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Epävakaatyöryhmän hoidon kehittämisessä asiakasryhmän työkykyisyyttä tukevammaksi. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin haastattelemalla viittä Epävakaatyöryhmän asiakasta heidän kokemuksistaan työstä, työkyvystä ja itsestään työntekijöinä sekä heidän kokemuksistaan saamastaan hoidosta Epävakaatyöryhmässä. Haastattelusta kerätty aineisto analysoitiin induktiivisesti. Tuloksena oli, että haastateltavat kokivat työkykyynsä vaikuttavan oman terveytensä/toimintakykynsä sekä omat käsityksensä työstä ja itsestä työntekijöinä. Työkykyään edistäneinä asioina hoidossa he nimesivät työntekijöiden asennoitumisen Epävakaatyöryhmässä, saadun tiedon ja ymmärryksen itsestä sekä vertaistuen. Kehitettävinä asioina nimettiin hoitavien henkilöiden asennoituminen muissa hoitopaikoissa sekä hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus.

Tulosten pohjalta jatkokehittämiskohteeksi valittiin hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus. Oikea-aikaisuutta lähdettiin kehittämään miettimällä ratkaisuja ohjautumisen parantamiseen. Lähetekäytäntöjä uusittiin ja hoitoonpääsykriteerit päivitettiin. Lisäksi suunniteltiin toiminta- ja työkyvyn kartoitusmalli, jonka tarkoituksena on parantaa hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden oikea-aikaisuutta sekä tavoitteellisesti suunnitella ja seurata (ammatillisen) kuntoutuksen etenemistä.

Asiasanat: epävakaa persoonallisuus, työkyky, tutkimuksellinen kehittäminen, laadullinen tutki-mus

Borderline personality disorder (BPD) affects widely person`s functional and working ability, but also for the health care system. Persons with BPD can improve their working ability if they get support for employment. Actions especially directed at this group can be helpful. In therapy, it is important to focus on first or second on enhancing psychosocial function in addition to relieving the symptoms. The prevalence of BPD and the high probability of being excluded from working life make the development of professional rehabilitation for this group important on the public health care system.

The purpose of this developmental research is to describe the mental health care of clients with BPD in the Epävakaatyöryhmä (the special team for therapy of BPD). The aim of the study is to provide information about the factors affecting the work ability of clients and describe their experiences about the support that they have received for employment in treatment. The results of the research will be utilized in developing the working methods of the Epävakaatyöryhmä to be more supportive to clients' ability to work. This research-based developmental work was carried out through qualitative research methods by interviewing five clients on their experiences of work, work ability and the concept of self as employee as well as their experiences of treatment in the Epävakaatyöryhmä. The material collected from the interviews was analyzed inductively. The result was that the interviewees felt that their own health /performance, perceptions of work and perceptions of self as employees impacted on their work ability. The most helpful factors of the treatment were attitudes of the employees of the Epävakaatyöryhmä, the gained knowledge and understanding, as well as the peer support. As issues to be developed, the clients named the attitudes of the care-givers at other treatment places and planning the treatments and rehabilitations at the right time.

Based on the results, the planning of treatments and rehabilitations right timing was chosen as the further developmental target. The development started by improving the policies how patients get in the treatment. Transmission policies were renewed and updated with treatment access criteria. In addition, a model of an assessment of functional and work capacity was designed to improve the right timing of treatment and rehabilitation. The goal of model was to measure, plan and monitor (professional) rehabilitation more systematically.

Keywords: borderline personality disorder, work ability, developmental research, qualitative research