Vapaaehtoistoiminta vanhusten kotihoidossa Vantaalla – toimiva kumppanuus?

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Vantaalla vuodesta 2014 lähtien käytössä ollut vapaaehtoistoiminnan tukirakennemalli toimii vanhusten kunnallisessa kotihoidossa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa, onko vanhusten kunnallisen kotihoidon ja Vantaan kaupungin oman vapaaehtoistoiminnan välinen kumppanuus toimiva. Tavoitteena oli yhteiskehittelyllä löytää keinot, joilla sekä tukirakennemalli että kumppanuus saataisiin toimimaan paremmin ja vapaaehtoistoiminnan rooli kotihoidossa kirkastuisi.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Opinnäytetyöhön osallistujia oli yhteensä 13, jotka olivat Vantaan vapaaehtoistoiminnan ohjaaja ja koordinaattori, kotihoidon kaksi esimiestä, kotihoidon kuusi työntekijää ja kolme kokenutta vapaaehtoista. Yhteiskehittely aloitettiin Learning Café -menetelmällä, jossa kartoitettiin yhteistyön lähtötilanne ja valittiin kehittämiskohteet kahden kuukauden pituiselle kokeilujaksolle. Kokeilujakson aikana pidettiin tilannekartoitus, jossa keskusteltiin kokeilujakson etenemisestä sille asetettujen tavoitteiden tiimoilta. Jakson jälkeen jokaiselle osallistujalle lähetettiin Google Forms -ohjelmalla toteutettu kysely kokeilujaksosta. Kyselyyn vastasi osallistujista 12, ja se sisälsi kuusi kysymysosiota, joissa oli sekä strukturoituja, että avoimia kysymyksiä.

Kaikki opinnäytetyöhön osallistuneet tiedostivat vapaaehtoistoiminnan tärkeyden, ja heillä oli tahtotila saada kumppanuus toimimaan paremmin kotihoidon ja vapaaehtoistoiminnan välillä. Suurimpia haasteita kumppanuudessa olivat ajanpuute kotihoidossa, epätietoisuus tietosuoja-asioista ja vapaaehtoistoiminnan ohjeistuksista, tiedonkulku kotihoidon, vapaaehtoisten ja koordinaattoreiden välillä, mutta myös kotihoidon sisäinen tiedonkulku. Vastuuhoitajan, vapaaehtoisen, vanhuksen ja omaisen yhteistapaamiset ikäihmisen luona koettiin tärkeäksi. Yhteiskehittelyn tuloksena osaan haasteista löydettiin ratkaisu.

Toimivan kumppanuuden saavuttamiseksi tulisi tehdä muutoksia kotihoidon työntekijöiden työaikasuunnitteluun, jotta työntekijöillä olisi riittävästi aikaa vapaaehtoistoiminnan optimaaliseen hoitoon. Yhteisistä käytännöistä tulisi sopia yhdessä ja tehdä selkeä työnjako vapaaehtoisasioissa kotihoidon työntekijöiden kesken. Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan ja koordinaattorin tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää, ja vapaaehtoistoiminnan valmista tukirakennemallia kannattaisi hyödyntää koko Vantaan alueella.

The purpose of this thesis was to analyse the functionality of the supporting framework model for volunteering in public elderly home care which has been used in City of Vantaa since 2014. In addition, the purpose was to chart if the partnership is functioning between public elderly home care and Vantaa city’s volunteering. The aim was to find methods, by co-development, to improve both the framework and partnership between home care and volunteers as well as clarify the role of volunteering in home care.

The thesis was carried out as a functional research. The total number of participants in the thesis was 13, including the instructor and coordinator of Vantaa volunteer work, two managers of home care, six home care workers and three experienced volunteers. The co-development initially applied the Learning Café method to map the starting point of the cooperation and to select development subjects for a two-month testing phase. During the experiment, the progress of the experiment was assessed. After the testing phase a questionnaire related to the experiment was sent to the participants using the Google Forms program. The questionnaire was answered by 12 participants and included six question sections with both structured and open questions.

All participants in the thesis acknowledged the importance of volunteering and all were ambitious to improve the partnership between home care and volunteering. The biggest challenges in the partnership were the lack of time in home care; uncertainty about privacy protection and unclear instructions of voluntary activities; the flow of information between home care, volunteers and coordinators but also internal flow of information in home care. Undertaking joint meetings of home care staff and volunteers at the elderly people’s home was considered important. In the co-development period, some challenges were solved.

To achieve a functioning partnership some changes should be made in the work schedule for home care workers so that employees have enough time to engage with volunteer work optimally. Common practices should be agreed upon jointly and a clear distribution of work between home care workers regarding voluntary matters is needed. The work done by the instructor and the coordinator of the volunteer work is paramount and the supporting framework model for volunteers should be utilized throughout the Vantaa region. The thesis has followed the key points of good scientific practices set by Finnish Advisory Board on Research Integrity.