Virkamiehen lahjonta Suomessa : Hyvä hallinto ja viranomaisen epäeettinen toiminta
Risla, Nora (2017)
Risla, Nora
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517159
Tiivistelmä
Epäeettinen korruptoitunut toimintamalli kuten lahjonta vahingoittaa yhteiskuntaan murentamalla muun muassa luottamusta hallintoon. Suomi on kuitenkin maailman vähiten korruptoituneita maita ja lahjonta on täällä kriminalisoitu korruption muoto.
Työn tarkoituksena oli selvittää virkamiesten lahjontaa ja sen yleisyyttä Suomessa. Työssä pohditaan muun muassa sitä, mitkä toimet ja olosuhteet johtavat tuomioon sekä miten virkamiesten lahjonta vaikuttaa yhteiskuntaamme. Työssä käytettiin lähteinä lahjontaa ja viranomaisten toimintaa sääteleviä lakeja kuten rikoslakia ja hallintolakia, oikeuskirjallisuutta ja oikeustapauksia sekä oikeusrekisterikeskukselta saatua tilastointia eri lahjusrikosnimikkeistä saaduista tuomioista. Tarkasteltujen tapausten tuomioaikaväli käsitti vuodet 2000–2017. Työssä on käytetty lähteenä myös muita korruptiota koskevia julkaisuja ja verkkosivuja.
Tutkimustulokset osoittivat kiistatta, että Suomessa tapahtuu rikoslain mukaista virkamiesten lahjontaa. Tuomioiden määristä ja rikosnimikkeiden jakautumisesta voidaan edelleen päätellä, että virkamiehet ottavat lahjuksia vastaan vähemmän, kuin mitä heille tarjotaan. Lahjusrikoksista tuomittaessa tärkeäksi katsotaan, onko lahjuksella pyritty vaikuttamaan virkamiehen toimeen palvelusuhteessa tai onko lahjus ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaisen toiminnan tasapuolisuuteen. Lahjustuomioiden vuosittainen määrä osoittautui niin vähäiseksi, että vaikka korruptioita esiintyisi laajemmin, ei se näy tuomiomäärissä.
Työn tarkoituksena oli selvittää virkamiesten lahjontaa ja sen yleisyyttä Suomessa. Työssä pohditaan muun muassa sitä, mitkä toimet ja olosuhteet johtavat tuomioon sekä miten virkamiesten lahjonta vaikuttaa yhteiskuntaamme. Työssä käytettiin lähteinä lahjontaa ja viranomaisten toimintaa sääteleviä lakeja kuten rikoslakia ja hallintolakia, oikeuskirjallisuutta ja oikeustapauksia sekä oikeusrekisterikeskukselta saatua tilastointia eri lahjusrikosnimikkeistä saaduista tuomioista. Tarkasteltujen tapausten tuomioaikaväli käsitti vuodet 2000–2017. Työssä on käytetty lähteenä myös muita korruptiota koskevia julkaisuja ja verkkosivuja.
Tutkimustulokset osoittivat kiistatta, että Suomessa tapahtuu rikoslain mukaista virkamiesten lahjontaa. Tuomioiden määristä ja rikosnimikkeiden jakautumisesta voidaan edelleen päätellä, että virkamiehet ottavat lahjuksia vastaan vähemmän, kuin mitä heille tarjotaan. Lahjusrikoksista tuomittaessa tärkeäksi katsotaan, onko lahjuksella pyritty vaikuttamaan virkamiehen toimeen palvelusuhteessa tai onko lahjus ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaisen toiminnan tasapuolisuuteen. Lahjustuomioiden vuosittainen määrä osoittautui niin vähäiseksi, että vaikka korruptioita esiintyisi laajemmin, ei se näy tuomiomäärissä.