Kokemuksia kansainvälisestä maatalousharjoittelusta ja harjoittelukirjan kehittämisestä
Kumpula, Heidi; Janatuinen, Elina (2010)
Kumpula, Heidi
Janatuinen, Elina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068155
Tiivistelmä
Opinnäytteessä lähdettiin tutkimaan kansainvälistä maatalousharjoittelua ja harjoittelukirjan kehittämistä kansainvälistä maatalousharjoittelua silmällä pitäen.Kansainvälisestä maatalousharjoittelusta tehdyistä tutkimuksista nostettiin esille positiivisia ja negatiivisia tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijaan, yrittäjään ja Savonia-ammattikorkeakouluun.
Tutkimuksia tehtiin kaksi, haastattelututkimus vuosina 2006–2009 kansainvälisen maatalousharjoittelun suorittaneille opiskelijoille ja sähköinen kyselylomake kansainvälisille maatalousyrittäjille. Tutkimukset olivat laadullisia, joihin osallistui 15 opiskelijaa, ja kolme yrittäjää. Tuloksia analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää harjoittelukirjaan liittyviä kehitysideoita, joita ovat harjoittelukirjan kääntäminen englannin kielelle ja sen yksinkertaistaminen. Etenkin harjoittelukirjan kääntäminen kohdemaan kielelle oli toivomuksena niin opiskelijoiden kuin yrittäjien puolelta. Maatalousharjoittelutilojen kontrolli korostui, koska negatiivinen harjoittelukokemus voi vaikuttaa nuoreen hyvinkin voimakkaasti.
Johtopäätöksenä voidaan pitää, että kansainvälisen maatalousharjoittelun kehittämiseen on tarvetta. Kehitysideaksi nousi tarve opinnäytetyölle, joka jatkaisi tämän kyseisen opinnäytetyön tuloksien pohjalta.
Opinnäytetyön haastattelututkimusta voidaan pitää luotettavana johtuen sen laajuudesta ja vastauksien kattavuudesta. Haastattelututkimus suoritettiin luottamuksellisena, joten opiskelijoiden vastausten voidaan olettaa olevan todenmukaisia, ja heidän antaneen vastauksensa harjoittelun kehittämiselle. Sähköinen kysely kansainvälisille maatalousyrittäjille on kolmen tilan näkemys suomalaisista opiskelijoista ja harjoittelun sujuvuudesta.
Tutkimuksia tehtiin kaksi, haastattelututkimus vuosina 2006–2009 kansainvälisen maatalousharjoittelun suorittaneille opiskelijoille ja sähköinen kyselylomake kansainvälisille maatalousyrittäjille. Tutkimukset olivat laadullisia, joihin osallistui 15 opiskelijaa, ja kolme yrittäjää. Tuloksia analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää harjoittelukirjaan liittyviä kehitysideoita, joita ovat harjoittelukirjan kääntäminen englannin kielelle ja sen yksinkertaistaminen. Etenkin harjoittelukirjan kääntäminen kohdemaan kielelle oli toivomuksena niin opiskelijoiden kuin yrittäjien puolelta. Maatalousharjoittelutilojen kontrolli korostui, koska negatiivinen harjoittelukokemus voi vaikuttaa nuoreen hyvinkin voimakkaasti.
Johtopäätöksenä voidaan pitää, että kansainvälisen maatalousharjoittelun kehittämiseen on tarvetta. Kehitysideaksi nousi tarve opinnäytetyölle, joka jatkaisi tämän kyseisen opinnäytetyön tuloksien pohjalta.
Opinnäytetyön haastattelututkimusta voidaan pitää luotettavana johtuen sen laajuudesta ja vastauksien kattavuudesta. Haastattelututkimus suoritettiin luottamuksellisena, joten opiskelijoiden vastausten voidaan olettaa olevan todenmukaisia, ja heidän antaneen vastauksensa harjoittelun kehittämiselle. Sähköinen kysely kansainvälisille maatalousyrittäjille on kolmen tilan näkemys suomalaisista opiskelijoista ja harjoittelun sujuvuudesta.