Ajatuksia silmänpohjakuvantamisesta : Kyselytutkimus silmänpohjakuvia tulkitseville optikoille

Abstract

Opinnäytetyö tarkasteli silmänpohjakuvia tulkitsevien optikoiden suhtautumista silmänpohjakuvantamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen asenne optikoilla oli silmänpohjakuvausta kohtaan ja kokivatko he oman osaamisensa riittäväksi silmänpohjakuvien tulkitsemiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työelämässä hyödynnettävää tietoa.

Optikoiden asenteita silmänpohjakuvaukseen ei ole aikaisemmin tutkittu. Vuoden 2012 toimialastrategian tuomat muutokset liittyen silmänpohjakuvantamiseen herättivät näkemisen ja silmäterveyden alalla keskustelua ja erimielisyyksiä, jotka näkyivät mediassa asti. Opinnäytetyössä otettiin huomioon myös vuonna 2014 julkaistu opinnäytetyö: Optikko silmien terveydentilan tutkijana - kyselytutkimus diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeuden suorittaneille optikoille. Heidän opinnäytetyössään selvisi, että vain puolet kyselyyn vastanneista optikoista kokivat koulutuksensa antavan riittävät valmiudet toimia silmien terveydentilan tutkijana.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisen osuuden. Suomen silmänpohjakuvantamiskäytännöistä ei ollut olemassa tieteellistä tietoa, minkä vuoksi taustojen selvittämiseksi haastateltiin näkemisen ja silmäterveyden erikoisasiantuntijaa. Optikoiden asenteita silmänpohjakuvaukseen selvitettiin kyselylomakkeella, joka levitettiin sähköpostitse optikoille yhteistyökumppanimme Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n toimesta. Kyselylomakkeen linkkiä jaettiin myös Facebookissa Optisen Alan Keskusteluryhmässä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 238 optikkoa, joista 108 kuului tutkimuksen perusjoukkoon. Tulokset analysoitiin tilastolliseen analyysiin suunnitellulla SPSS-ohjelmalla.

Kyselyyn vastanneiden optikoiden mielipiteet jakautuivat vahvasti. Keskimääräisesti optikoiden asenne silmänpohjakuvaukseen oli myönteinen. Optikot kokivat oman osaamisensa yleisesti ottaen riittäväksi, mutta puolet vastanneista eivät pitäneet saamansa koulutustaan riittävänä. Eniten tilastollisesti merkittäviä eroja oli nuorten ja vanhempien optikoiden välillä, sekä eri toimintatapaa harjoittavien liikkeiden optikoiden välillä. Silmänpohjakuvaukseen suhtauduttiin pääosin myönteisemmin, kun kaikilta asiakkailta otettiin silmänpohjakuvat. Mahdollisuus konsultoida silmälääkäriä vahvisti optikoiden osaamisen tunnetta.

The purpose of our Bachelor’s Thesis was to investigate optometrists’ attitudes towards fundus photography as a part of their daily practice. Another purpose of the study was also to find out if optometrists experienced their professional competence to be sufficient to interpret fundus images. Our study was focused on those optometrists who take fundus photographs and are involved in image interpretation. The goal of the study was to create valuable information for optical industry organisations/representatives and to be benefitted in working life.

In the optical industry there are no previous studies on this particular topic. The changes in fundus photography brought by Branch Strategy of Eye Care Industry publication in 2012 built up a lot of controversy among the optical professionals and ophthalmologists. A Bachelor’s Thesis published in 2014 focused on optometrists who have completed the Pro Auctore Diagnostics Pharmaceutical License Education and how they utilized their knowledge at their practices. The study revealed, that approximately half of the respondents felt that they need further education in certain areas.

In this study we used both quantitative and qualitative research methods to gather the data. Since there were no previous publications about fundus photography in Finland, we conducted an interview by interviewing a professional. Optometrists’ attitudes towards fundus photography were examined by using an online questionnaire. To reach optometrists, the questionnaire was spread by our associate the Finnish Professionals of Optometry. The questionnaire was also shared to a popular group page among the professionals of optometry in social media. The survey was completed by 238 optometrists in total and after disqualifying inadequate respondents, 108 respondents were left to be in the sample. The results were analyzed with SPSS statistical analysis software.

The respondents’ opinions and attitudes were distinctly divided. On average optometrists’ attitudes towards fundus photography were quite positive. Also on average, optometrists’ thought of their competence and professional abilities to be sufficient. However, approximately 50% of the respondents didn’t think the education they’ve completed were adequate. Statistically significant differences could be seen between young and older optometrists. Also, the possibility to inquire an ophthalmologist about the fundus photographs reduced optometrists’ burden of excessive responsibility and experienced their competence sufficient. There were significant differences among optometrists depending on what kind of fundus photography policies they used.