"Vanhuksilla on hyvä kun meillä on hyvä" : ihmislähtöinen johtaminen elämänlaadun vahvistajana vanhuudessa

Abstract

Ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa jatkuvasti ja vaatimukset johtamiselle lisääntyvät palvelujärjestelmän rakennemuutosten myötä. Myös kansainvälisessä terveyspolitiikassa osallistavan ja neuvottelevan johtamisen merkitystä korostetaan. Johtamisen yhteyttä vanhuksen kokemaan elämänlaatuun on kuitenkin tutkittu vasta vähän eikä tutkimusta ihmislähtöisestä johtamisesta ole aiemmin tehty.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ihmislähtöisen johtamisen vaikutuksia vanhusten elämänlaatuun ja arvokkaaseen vanhuuteen sekä henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyössä Lapinjärven kunnan vanhuspalvelujen kanssa. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: Mitä ihmislähtöinen johtaminen tarkoittaa, kun tavoitteena on vanhuksen elämänlaatu? Miten ihmislähtöisellä johtamisella voidaan tukea hoitotyön laatua lisäten samalla vanhuksen elämänlaatua? Miten ihmislähtöistä johtamista voidaan kehittää?

Opinnäytetyön viitekehyksenä käytettiin ihmislähtöisyyden, gerontologisen johtamisen sekä vanhuuden elämänlaadun ja itsensä johtamisen käsitteitä. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla vanhuspalvelujen työntekijöitä ja esimiehiä, jonka jälkeen Learning café -tilaisuudessa etsittiin yhdessä konkreettisia kehittämisen kohteita.

Tuloksissa korostuivat yhteistyön merkitys sekä tavoitteiden asettamisessa että toiminnassa sekä kiitoksen ja luottamuksen merkitys yksilöitä ja yhteisöä tukevana tekijänä ja arvostava vuorovaikutus kaikissa yhteisön ihmissuhteissa. Ihmislähtöisellä johtamisella voidaan vahvistaa vanhusten elämänlaatua tukemalla ja kannustamalla henkilöstön vahvuuksia ja ainutlaatuisuutta. Hoitajien hyvinvointi heijastuu suoraan vanhuksiin lisäämällä arvokkuuden ja osallisuuden kokemusta sekä antamalla vanhuksille mahdollisuuden elää omannäköistä elämää. Työn tuloksia voidaan hyödyntää vanhuspalvelujen johtamisen kehittämisessä. Jatkossa tutkimuksen kohteena voisivat olla ihmislähtöisen johtamisen vaikutukset laajemmassa kontekstissa ja jaettu johtajuus.

Management in elderly care is under pressure for change due to the growing demands and structural changes within the work with the aged. According to an international health political tendency both engaging and consulting leadership styles are seen significant. Person-centered management has not been researched before. The purpose of this thesis was hence to define the concept person-centered management and explain what it means in sustaining the quality of life at old age. The objective of the study was also to find out possibilities to promote high quality care with person-centered management and find ways to develop it further.

This thesis was carried out in cooperation with elderly care services in Lapinjärvi Municipality, Finland. The data of the study were collected by interviewing the staff in groups and the supervisors individually. The study is qualitative and aims above all to bring out the experience and point of views of the interviewees. As theoretical frame of the study we used personhood, management in elderly care and quality of life at old age.

According to the results the appreciative interaction with trust and open cooperation are emphasized concerning the person-centered leadership and community’s relations in general. The results lead to the conclusion that along with person-centered management there is a possibility to influence the quality of life at old age by supporting the staff with their strengths and uniqueness. We found that there is a clear connection between the well-being of the staff and maintaining the dignity and personhood with age.

We hope that this study could possibly be of help in developing a new type of leadership in elderly care services in the future. Further studies could be made of shared leadership and of how person-centered management effects on a larger scale.