Säännöllistä työaikaa muuttamassa : Työaikaa määrittävät normit ja sopimisjärjestelmä
Pulkkinen, Hanna (2017)
Pulkkinen, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111917356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111917356
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö selvittää lainopin keinoin työntekijän työehtojen muuttamiselle olemassa olevia oikeudellisia perusteita Suomessa. Olemassa olevan järjestelmän lisäksi työssä perehdytään kilpailukykysopimuksen (Kiky) myötä tässä järjestelmässä havaittuihin mahdollisiin ongelmakohtiin. Lopuksi opinnäytetyössä perehdytään Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kolmikantaisen työryhmän tekemään ehdotukseen työaikalain muuttamiseksi aiemmin tässä työssä havaittujen ongelmakohtien osalta.
Opinnäytetyön keskeisenä ajatuksena selvittää ja systematisoida opinnäytetyössä käsiteltävän aiheen voimassa olevaa lainsäädännön sisältöä siten, että lopputulos antaa lukijalleen selkeän käsityksen, kuinka kyseisessä tilanteessa voi ja tulee lain mukaan toimia.
Opinnäytetyön lähdeaineisto tulee pitkälti työlainsäädännöstä ja sopimusoikeudesta. Työaikalaki, työehtosopimuslaki sekä näihin ja paikalliseen sopimiseen liittyvä lakikirjallisuus, asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit ja työ- ja elinkeinoministeriön mietintö työaikalain muuttamiseksi ovat työn keskeistä aineistoa.
Työsopimus osoittautuu erittäin tärkeäksi instrumentiksi työehdoista sovittaessa. Eritoten ne asiat joista siinä sovitaan nimenomaisesti, ovat tärkeitä ja vaikeasti muutettavissa ilman kahdenkeskeistä sopimusta. Työsopimuksen kaltainen käytäntö ja hiljaisesti hyväksytyt käytännöt ovat niin ikään merkitseviä seikkoja. Työehdon muuttaminen kollektiivisesti siten, että se on takuuvarmasti tasapuolisen kohtelun mukaista, saattaa jopa olla mahdotonta kollektiivisella paikallisella sopimuksella. Se keino, joka toimii suhteessa yhteen yksittäiseen työsopimukseen, ei välttämättä toimi toiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietinnön tämän työn kannalta tärkeiksi kohdiksi nousevat paikallisen sopimisen helpottaminen sekä työaikamuotojen ehdotetut muutokset kohti 24/7 yhteiskuntaa ja itsenäisempää työntekoa, jossa työaika ei välttämättä ole enää relevantti mittari, vaan aikaansaadut tulokset.
Opinnäytetyön keskeisenä ajatuksena selvittää ja systematisoida opinnäytetyössä käsiteltävän aiheen voimassa olevaa lainsäädännön sisältöä siten, että lopputulos antaa lukijalleen selkeän käsityksen, kuinka kyseisessä tilanteessa voi ja tulee lain mukaan toimia.
Opinnäytetyön lähdeaineisto tulee pitkälti työlainsäädännöstä ja sopimusoikeudesta. Työaikalaki, työehtosopimuslaki sekä näihin ja paikalliseen sopimiseen liittyvä lakikirjallisuus, asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit ja työ- ja elinkeinoministeriön mietintö työaikalain muuttamiseksi ovat työn keskeistä aineistoa.
Työsopimus osoittautuu erittäin tärkeäksi instrumentiksi työehdoista sovittaessa. Eritoten ne asiat joista siinä sovitaan nimenomaisesti, ovat tärkeitä ja vaikeasti muutettavissa ilman kahdenkeskeistä sopimusta. Työsopimuksen kaltainen käytäntö ja hiljaisesti hyväksytyt käytännöt ovat niin ikään merkitseviä seikkoja. Työehdon muuttaminen kollektiivisesti siten, että se on takuuvarmasti tasapuolisen kohtelun mukaista, saattaa jopa olla mahdotonta kollektiivisella paikallisella sopimuksella. Se keino, joka toimii suhteessa yhteen yksittäiseen työsopimukseen, ei välttämättä toimi toiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietinnön tämän työn kannalta tärkeiksi kohdiksi nousevat paikallisen sopimisen helpottaminen sekä työaikamuotojen ehdotetut muutokset kohti 24/7 yhteiskuntaa ja itsenäisempää työntekoa, jossa työaika ei välttämättä ole enää relevantti mittari, vaan aikaansaadut tulokset.