Raskaana olevan ja synnyttävän perheen kätilötyön laatu : Näkökulmia eurooppalaisista käytännöistä
Korvela, Kari; Häikiö, Heidi; Lukkarila, Kreetta; Saukkonen, Riina; Vuori-Herronen, Elina (2017)
Korvela, Kari
Häikiö, Heidi
Lukkarila, Kreetta
Saukkonen, Riina
Vuori-Herronen, Elina
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017431
Tiivistelmä
Kätilötyön osaamiseen kuuluu naisen, raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen perheen ammattitaitoinen ja laadukas hoitotyö. Suomessa kätilö työskentelee pääasiassa synnytysten hoitajana, äitiysneuvoloissa raskauden seurantaa toteuttaa useimmiten terveydenhoitaja ja synnytyspaikkana on lähes aina suunnitellusti sairaalan synnytysosasto. Kätilötyön laatu on moniulotteinen käsite ja siihen sisältyy niin hoitotyön vaikuttavuus yksilötasolla, kuin yhteiskunnalliset hoidonjärjestämiseen liittyvät tekijätkin.
Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuvia laadukkaita eurooppalaisia kätilötyön piirteitä, käytäntöjä ja hoidon järjestämistapoja raskaana olevan ja synnyttävän perheen hoitotyössä. Työn tavoitteena on nostaa keskusteluun uusia näkökulmia kätilötyön laadusta ja sen laaja-alaisesta huomiointitarpeesta tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa. Haimme vastauksia asettamaamme tutkimustehtävään systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, johon valikoitui yhteensä 18 eurooppalaista tutkimusartikkelia. Tutkimukset käsittelivät kätilötyön laadun ilmentymistä ja siihen liittyviä tekijöitä niin raskaana olevien kuin synnyttävienkin perheiden hoitotyössä.
Analysoimme alkuperäistutkimukset aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Luokittelun perusteella tutkimustulokset jakautuivat kolmeen kätilötyön laatuun vaikuttavaan tai laatua ilmentävään pääkategoriaan. Nämä ovat henkilökunnan rooli, hoitoympäristö sekä hoitotyön järjestämiseen liittyvät tekijät. Keskeisenä laatutekijänä tuli esiin raskaana olevien ja synnyttävien naisten sekä perheiden kokemus saamastaan hoidosta ja kohtaamisesta. Laatua osoittavana tekijänä nähtiin myös hoito- ja synnytysympäristö silloin, kun se normalisoi raskautta ja tuki luonnollista synnytystä. Lääketieteellisillä ja kliinisillä tekijöillä vaikutti olevan vähäisempi merkitys naisten ja perheiden kokemukselle sekä heidän hoidostaan saamalle laatuvaikutelmalle.
Tulosten valossa vahvistui näkemys, että kätilötyön laadun määrittelyssä keskitytään helposti hoidon turvallisuus- ja kustannusnäkökohtiin. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, palvelujen saatavuus, oikeudenmukaisuus ja valinnanvapaus puolestaan jäävät herkemmin laatutarkastelun ulkopuolelle tai niille annetaan vähäisempi painoarvo. Kaikki laadun osatekijät vaikuttavat kuitenkin raskaana olevien ja synnyttävien perheiden kokemukseen terveydenhoitopalveluista. Niiden huomioimattomuudella voi olla kauaskantoiset vaikutukset niin naisen ja perheen elämään, kuin koko yhteiskuntaankin.
Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuvia laadukkaita eurooppalaisia kätilötyön piirteitä, käytäntöjä ja hoidon järjestämistapoja raskaana olevan ja synnyttävän perheen hoitotyössä. Työn tavoitteena on nostaa keskusteluun uusia näkökulmia kätilötyön laadusta ja sen laaja-alaisesta huomiointitarpeesta tulevaisuuden suomalaisessa yhteiskunnassa. Haimme vastauksia asettamaamme tutkimustehtävään systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, johon valikoitui yhteensä 18 eurooppalaista tutkimusartikkelia. Tutkimukset käsittelivät kätilötyön laadun ilmentymistä ja siihen liittyviä tekijöitä niin raskaana olevien kuin synnyttävienkin perheiden hoitotyössä.
Analysoimme alkuperäistutkimukset aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Luokittelun perusteella tutkimustulokset jakautuivat kolmeen kätilötyön laatuun vaikuttavaan tai laatua ilmentävään pääkategoriaan. Nämä ovat henkilökunnan rooli, hoitoympäristö sekä hoitotyön järjestämiseen liittyvät tekijät. Keskeisenä laatutekijänä tuli esiin raskaana olevien ja synnyttävien naisten sekä perheiden kokemus saamastaan hoidosta ja kohtaamisesta. Laatua osoittavana tekijänä nähtiin myös hoito- ja synnytysympäristö silloin, kun se normalisoi raskautta ja tuki luonnollista synnytystä. Lääketieteellisillä ja kliinisillä tekijöillä vaikutti olevan vähäisempi merkitys naisten ja perheiden kokemukselle sekä heidän hoidostaan saamalle laatuvaikutelmalle.
Tulosten valossa vahvistui näkemys, että kätilötyön laadun määrittelyssä keskitytään helposti hoidon turvallisuus- ja kustannusnäkökohtiin. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, palvelujen saatavuus, oikeudenmukaisuus ja valinnanvapaus puolestaan jäävät herkemmin laatutarkastelun ulkopuolelle tai niille annetaan vähäisempi painoarvo. Kaikki laadun osatekijät vaikuttavat kuitenkin raskaana olevien ja synnyttävien perheiden kokemukseen terveydenhoitopalveluista. Niiden huomioimattomuudella voi olla kauaskantoiset vaikutukset niin naisen ja perheen elämään, kuin koko yhteiskuntaankin.