Mehiläistalouden kannattavuus biologisessa harmaahomeen torjunnassa uuden yrittäjän näkökulmasta
Korpi, Jani (2017)
Korpi, Jani
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017426
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perinteisen mehiläistalouden ja mehiläisten avulla tehtävän harmaahomeen torjunnan keskinäistä taloudellista kannattavuutta. Työn tarkoituksena oli pohtia, onko harmaahomeen torjunta mehiläisten avulla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi tavoitteena oli, että tämä työ voisi palvella muita biologiseen torjuntaan ryhtyviä mehiläisten tarhaajia, jotka haluavat työstään mahdollisimman tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Perinteisessä mehiläistarhauksessa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon hunajaa. Hunajantuotannon kannattavuuden parantamiseksi mehiläistarhaajat ovat kehittäneet myös erilaisia sivuliiketoimintoja. Esimerkiksi biologisessa harmaahomeen torjunnassa käytetään hyväksi mehiläisten kykyä toimittaa hyötymikrobeja suoraan kukintoihin. Kirjallisuuden pohjalta käsiteltiin puhdasrotuisten (valikoitujen) mehiläisten tärkeyttä, mehiläisyhdyskuntien hoitoa hunajantuotantoa varten, kotimaisen ja tuontihunajan hintakehitystä sekä perinteisen hunajantuotannon ja harmaahomeen torjunnan eroja. Osiossa tuotiin yksityiskohtaisesti esille mehiläisten hoidon vaatimuksia ja mahdollisia taloudellisia riskitekijöitä. Kokeellisessa osiossa tehtiin eri tarhaustapojen kulu- ja tuottolaskelmia ja vertailtiin näitä keskenään. Ideana oli tehdä mahdollisimman kattava taloudellinen laskelma yhden tarhaajan näkökulmasta ja tehdä tästä mahdollisimman yleispätevä.
Tulosten perusteella harmaahomeen torjunta on kannattavaa liiketoimintaa hunajantuotannon rinnalla tietyin reunaehdoin. Neliökilometriä kohden kannattavuutta heikensi yli 60 mehiläisyhdyskunnan harmaahomeen torjuntatarhan mesivarantojen aikainen ehtyminen. Mesivarantojen ehtymisestä seurasi se, että kerättävän hunajan sijasta yhdyskunnille joutui syöttämään kallista sokerilientä, Tämän vuoksi myöskään yhdyskunnista kerättävää arvokasta hunajaa ei tullut. Harmaahomeen torjunta muodostui kannattavaksi tarhoilla, joissa pesätiheys oli alle 30 yhdyskuntaa neliökilometriä kohden, koska näille yhdyskunnille ei tarvinnut antaa lisäruokintaa.
Harmaahomeen torjunnan kannattavuus on lähes suoraan verrannollinen torjuntapalvelusta saatuun korvaukseen. Korvausta verrataan siihen paljonko samasta määrästä pesiä saisi hunajaa ja kuinka paljon harmaahomeen torjunta heikentää saatua hunajasatoa.
Tulosten perusteella harmaahomeen torjunta on kannattavaa liiketoimintaa hunajantuotannon rinnalla tietyin reunaehdoin. Neliökilometriä kohden kannattavuutta heikensi yli 60 mehiläisyhdyskunnan harmaahomeen torjuntatarhan mesivarantojen aikainen ehtyminen. Mesivarantojen ehtymisestä seurasi se, että kerättävän hunajan sijasta yhdyskunnille joutui syöttämään kallista sokerilientä, Tämän vuoksi myöskään yhdyskunnista kerättävää arvokasta hunajaa ei tullut. Harmaahomeen torjunta muodostui kannattavaksi tarhoilla, joissa pesätiheys oli alle 30 yhdyskuntaa neliökilometriä kohden, koska näille yhdyskunnille ei tarvinnut antaa lisäruokintaa.
Harmaahomeen torjunnan kannattavuus on lähes suoraan verrannollinen torjuntapalvelusta saatuun korvaukseen. Korvausta verrataan siihen paljonko samasta määrästä pesiä saisi hunajaa ja kuinka paljon harmaahomeen torjunta heikentää saatua hunajasatoa.