KL-30-näkökenttäkiekko tutuksi : Kyselytutkimus ja asiantuntijahaastattelu näkökenttäkiekon toimivuudesta
Pastila, Rebekka; Sormunen, Laura; Vainio, Pinja (2017)
Pastila, Rebekka
Sormunen, Laura
Vainio, Pinja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017451
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017451
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa vuonna 2013 julkaistusta KL-30-näkökenttäkiekosta. Opinnäytetyöhömme kuului kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun toisen vuoden optometristiopiskelijaryhmälle. Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää näkökenttäkiekon ohjeistuksen selkeyttä ja käytön helppoutta ensikertalaisen näkökulmasta. Kyselytutkimus toimi pohjana asiantuntijahaastatteluille. Haastattelimme näkökenttäkiekon kehittäjää Kauno Laihoa ja Fenno Optiikan markkinointipäällikköä Taru Korjaa. Asiantuntijahaastatteluiden tavoitteena oli saada mielipiteitä asiantuntijan näkökulmasta ja syventävää tietoa näkökenttäkiekosta. Molempien tutkimusten tavoitteena oli myös kerätä tietoa sormiperimetrian ja näkökenttäkiekon eroista.
Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2017 ja siihen osallistui 17 optometristiopiskelijaa. Kyselylomakkeessa käytimme sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Kysymyksiä oli yhteensä 11, joista neljässä käytimme Likert-asteikkoa. Asiantuntijahaastattelu Kauno Laiholle tehtiin puhelimitse huhtikuussa 2017. Lokakuussa 2017 haastattelimme Taru Korjaa sähköpostin välityksellä. Asiantuntijahaastatteluissa käytimme kyselytutkimusta laajempia ja avoimempia kysymyksiä.
Opinnäytetyön teoriaosuus kuvaa yleisesti näköjärjestelmän anatomiaa, näkökenttää sekä erilaisia näkökentän mittausmenetelmiä. Teoriaosuus esittelee myös erilaiset näkökenttäpuutokset ja yleisimmät näkökenttäpuutoksia aiheuttavia sairaudet.
Kyselytutkimuksen mukaan voidaan olettaa, että ensikertalaisen näkökulmasta näkökenttäkiekon ohjeistus on selkeä ja sen käyttö helppoa. Suurin osa tutkittavista koki näkökenttäkiekon ohjeistuksen ja käytön selkeämmäksi kuin sormiperimetrian. Kaikki tutkimukseen osallistuneet käyttäisivät mieluummin näkökenttäkiekkoa työssään sormiperimetrian sijasta. Asiantuntijahaastattelu toi ilmi, että näkökenttäkiekon käyttäminen optikon työssä on myös helppoa sekä hyödyllistä.
Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2017 ja siihen osallistui 17 optometristiopiskelijaa. Kyselylomakkeessa käytimme sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Kysymyksiä oli yhteensä 11, joista neljässä käytimme Likert-asteikkoa. Asiantuntijahaastattelu Kauno Laiholle tehtiin puhelimitse huhtikuussa 2017. Lokakuussa 2017 haastattelimme Taru Korjaa sähköpostin välityksellä. Asiantuntijahaastatteluissa käytimme kyselytutkimusta laajempia ja avoimempia kysymyksiä.
Opinnäytetyön teoriaosuus kuvaa yleisesti näköjärjestelmän anatomiaa, näkökenttää sekä erilaisia näkökentän mittausmenetelmiä. Teoriaosuus esittelee myös erilaiset näkökenttäpuutokset ja yleisimmät näkökenttäpuutoksia aiheuttavia sairaudet.
Kyselytutkimuksen mukaan voidaan olettaa, että ensikertalaisen näkökulmasta näkökenttäkiekon ohjeistus on selkeä ja sen käyttö helppoa. Suurin osa tutkittavista koki näkökenttäkiekon ohjeistuksen ja käytön selkeämmäksi kuin sormiperimetrian. Kaikki tutkimukseen osallistuneet käyttäisivät mieluummin näkökenttäkiekkoa työssään sormiperimetrian sijasta. Asiantuntijahaastattelu toi ilmi, että näkökenttäkiekon käyttäminen optikon työssä on myös helppoa sekä hyödyllistä.