Vanhusten kotihoidossa tapahtuneet muutokset työntekijöiden kokemana ja ajatuksia tulevaisuuden kehitysuunnista
Leskelä, Veera; Salonpää, Vuokko (2017)
Leskelä, Veera
Salonpää, Vuokko
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117523
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ikäihmisten parissa tehtävän kotihoidon muutoksia ja tulevaisuuden kehityssuuntia työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi vanhusten kotihoidossa työskennelleiden työntekijöiden kokemustietoa siitä, miten kotihoidon sisältö on heidän työuransa aikana muuttunut ja millaiseksi he näkevät tulevaisuuden kotihoidon muuttuvan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen viitekehys muodostui ikääntyneiden kotihoidon kehityksen tarkastelusta sekä laajempien yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksesta ikääntyneiden kotihoitoon. Hyödynsimme tutkimuksessa narratiivista tutkimusotetta, ja keskityimme luomaan tarinan kotihoidon kehityksestä 1990-luvulta nykypäivään. Haastattelimme kahta 90-luvulta asti töissä ollutta kunnallisen kotihoidon työntekijää heidän työnsä tavoitteista, sisällöstä, ja tuloksista eri vuosikymmenien ajan.
Tutkimuksen tuloksena tuotimme ydintarinan kotihoidon kehityksestä. Käytännön työ oli haastateltavien työssäoloaikana kokenut monia muutoksia niin sisällön, tavoitteiden kuin tuloksien osalta. Työn fokus oli siirtynyt kodin hoitamisesta asiakkaan hoitamiseen, ja haastateltavien työtehtävät olivat muuttuneet entistä hoidollisemmiksi ja haastavammiksi. Kotihoidon tulevaisuuden haastateltavat näkivät vielä osittain epävarmana, mutta heitä mietitytti erityisesti teknologian lisääntyminen työssä ja ikäihmisten lisääntynyt yksinäisyys. He kertoivat toivovansa, että tulevaisuuden työssäkin keskiössä olisi ihmisen kohtaaminen ja inhimillisyys.
Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että tulevaisuudessa kotihoidon painottuessa olisi tärkeää huomioida asiakas kokonaisuutena ja kiinnittää huomioita myös hänen sosiaaliseen toimintakykyynsä. Siivous ja kotityöt ovat nykyään monissa kunnissa järjestetty tukipalvelujen kautta, jolloin palveluiden kokonaisuus on asiakkaalle hajanainen. Jatkotutkimuksena voitaisiin tarkastella, miten sosionomin osaamista voisi hyödyntää uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntamallissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen viitekehys muodostui ikääntyneiden kotihoidon kehityksen tarkastelusta sekä laajempien yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksesta ikääntyneiden kotihoitoon. Hyödynsimme tutkimuksessa narratiivista tutkimusotetta, ja keskityimme luomaan tarinan kotihoidon kehityksestä 1990-luvulta nykypäivään. Haastattelimme kahta 90-luvulta asti töissä ollutta kunnallisen kotihoidon työntekijää heidän työnsä tavoitteista, sisällöstä, ja tuloksista eri vuosikymmenien ajan.
Tutkimuksen tuloksena tuotimme ydintarinan kotihoidon kehityksestä. Käytännön työ oli haastateltavien työssäoloaikana kokenut monia muutoksia niin sisällön, tavoitteiden kuin tuloksien osalta. Työn fokus oli siirtynyt kodin hoitamisesta asiakkaan hoitamiseen, ja haastateltavien työtehtävät olivat muuttuneet entistä hoidollisemmiksi ja haastavammiksi. Kotihoidon tulevaisuuden haastateltavat näkivät vielä osittain epävarmana, mutta heitä mietitytti erityisesti teknologian lisääntyminen työssä ja ikäihmisten lisääntynyt yksinäisyys. He kertoivat toivovansa, että tulevaisuuden työssäkin keskiössä olisi ihmisen kohtaaminen ja inhimillisyys.
Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että tulevaisuudessa kotihoidon painottuessa olisi tärkeää huomioida asiakas kokonaisuutena ja kiinnittää huomioita myös hänen sosiaaliseen toimintakykyynsä. Siivous ja kotityöt ovat nykyään monissa kunnissa järjestetty tukipalvelujen kautta, jolloin palveluiden kokonaisuus on asiakkaalle hajanainen. Jatkotutkimuksena voitaisiin tarkastella, miten sosionomin osaamista voisi hyödyntää uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntamallissa.
