Tarttuvien sorkkasairauksien riskien arviointi
Jämsä, Hanna (2017)
Jämsä, Hanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117542
Tiivistelmä
Tartunnalliset sorkkasairaudet ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa, ja varsinkin kasvavissa karjoissa ne ovat suuri huolenaihe. Tartunnalliset sorkkasairaudet voivat aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita, joten niiden nopea ja oikea diagnosointi ja oikeat hoitomenetelmät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Lopullinen tautitilanteen hallinta vaatii aina myös olosuhteiden korjaustoimenpiteitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esimerkkitilojen avulla tarttuville sorkkasairauksille altistavia riskitekijöitä ja havainnoida niissä tapahtuneita muutoksia seuranta-aikana. Työn toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima OmaNauta-hanke.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saadun havaintomateriaalin avulla ideoida uusi työkalu sorkkaterveyden riskitekijöiden havainnointiin ja merkittävyyden arvioimiseen. Työssä oli mukana kolme esimerkkitilaa, joille kaikille toteutettiin kaksi tilakäyntiä kevään ja syksyn 2017 aikana. Tilakäynneillä selvitettiin tilojen sen hetkistä sorkkaterveystilannetta haastattelemalla tilallisia ja tilalla työskenteleviä henkilöitä. Eläinten ja olosuhteiden arvoimiseksi käytettiin valmiita luokitusasteikkoja ja aistinvaraista havainnointia. Tietoperusta työhön on koottu alaan liittyvistä kotimaisista ja ulkomaisista julkaisuista ja tarttuviin sorkkasairauksiin liittyvistä tutkimuksista.
Kaikilla työhön kuuluvilla tiloilla havaittiin ensimmäisellä tilakäynnillä puutteita lannanpoistossa, parsien rakenteissa ja materiaaleissa sekä sorkkahoidossa. Näiden vuoksi myös jalkojen likaisuus oli tiloille yhteinen riskitekijä. Seuranta-aikana kaikilla tiloilla oli tapahtunut riskitekijöissä muutosta parempaan. Tiloille yhteinen muutos oli sorkkahoidon toteuttamisessa tai säännöllisyydessä tapahtunut muutos parempaan. Tiloilla tapahtuneet riskitekijöiden muutokset vaikuttivat positiivisesti jokaisen tilan sorkkaterveyteen ja vähensivät yhdellä työhön osallistuneella tilalla huomattavasti antibioottihoitojen määrää.
Työstä saadun materiaalin avulla luotiin 18 riskitekijän työkalu. Työkalussa riskitekijän merkittävyys arvioidaan asteikolla 1–3 ja kerrotaan riskitekijän prosentuaalisella painotusarvolla. Näin saadaan riskitekijän pistemäärä. Kokonaisriski muodostuu kaikkien riskitekijöiden yhteenlasketusta pistemäärästä. Tilojen riskitekijät pisteytettiin ensimmäisen ja toisen tilakäynnin jälkeen. Kaikkien tilojen kohdalla havaittiin muutoksia, mikä vaikutti kokonaispistemääriä laskevasti.
Työkalu toimii parhaiten tilakohtaiseen arviointiin. Työkalun erottelukyvystä ei kuitenkaan ole takeita, koska sen käytöstä ei ole tilastollista näyttöä. Tulevaisuudessa riskien arviointiin tulisi kehittää menetelmä, jossa pisteytystapa olisi standardoitu ja myös eri tilojen välinen vertailu mahdollista
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saadun havaintomateriaalin avulla ideoida uusi työkalu sorkkaterveyden riskitekijöiden havainnointiin ja merkittävyyden arvioimiseen. Työssä oli mukana kolme esimerkkitilaa, joille kaikille toteutettiin kaksi tilakäyntiä kevään ja syksyn 2017 aikana. Tilakäynneillä selvitettiin tilojen sen hetkistä sorkkaterveystilannetta haastattelemalla tilallisia ja tilalla työskenteleviä henkilöitä. Eläinten ja olosuhteiden arvoimiseksi käytettiin valmiita luokitusasteikkoja ja aistinvaraista havainnointia. Tietoperusta työhön on koottu alaan liittyvistä kotimaisista ja ulkomaisista julkaisuista ja tarttuviin sorkkasairauksiin liittyvistä tutkimuksista.
Kaikilla työhön kuuluvilla tiloilla havaittiin ensimmäisellä tilakäynnillä puutteita lannanpoistossa, parsien rakenteissa ja materiaaleissa sekä sorkkahoidossa. Näiden vuoksi myös jalkojen likaisuus oli tiloille yhteinen riskitekijä. Seuranta-aikana kaikilla tiloilla oli tapahtunut riskitekijöissä muutosta parempaan. Tiloille yhteinen muutos oli sorkkahoidon toteuttamisessa tai säännöllisyydessä tapahtunut muutos parempaan. Tiloilla tapahtuneet riskitekijöiden muutokset vaikuttivat positiivisesti jokaisen tilan sorkkaterveyteen ja vähensivät yhdellä työhön osallistuneella tilalla huomattavasti antibioottihoitojen määrää.
Työstä saadun materiaalin avulla luotiin 18 riskitekijän työkalu. Työkalussa riskitekijän merkittävyys arvioidaan asteikolla 1–3 ja kerrotaan riskitekijän prosentuaalisella painotusarvolla. Näin saadaan riskitekijän pistemäärä. Kokonaisriski muodostuu kaikkien riskitekijöiden yhteenlasketusta pistemäärästä. Tilojen riskitekijät pisteytettiin ensimmäisen ja toisen tilakäynnin jälkeen. Kaikkien tilojen kohdalla havaittiin muutoksia, mikä vaikutti kokonaispistemääriä laskevasti.
Työkalu toimii parhaiten tilakohtaiseen arviointiin. Työkalun erottelukyvystä ei kuitenkaan ole takeita, koska sen käytöstä ei ole tilastollista näyttöä. Tulevaisuudessa riskien arviointiin tulisi kehittää menetelmä, jossa pisteytystapa olisi standardoitu ja myös eri tilojen välinen vertailu mahdollista