Glioblastoomaan kemosädehoitoa saavien potilaiden elämänlaatu : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Glioblastooma on aikuisten yleisin ja samalla aggressiivisin pahanlaatuinen aivokasvain. Sen standardihoito leikkauksen jälkeen on kemosädehoitojakso, jossa potilas saa samanaikaisesti sekä sytostaatti- että sädehoitoa. Optimaalisesta hoidosta huolimatta on glioblastoomasta parantuminen kuitenkin käytännössä mahdotonta. Tämän vuoksi glioblastooman hoidossa korostuu potilaiden elämänlaadun merkitys: kaikkien hoitomuotojen tulisi elinajan pidentämisen lisäksi keskittyä ennen kaikkea elämänlaadun ylläpitoon ja parantamiseen.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen glioblastoomaan kemosädehoitoa saavien potilaiden elämänlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli muodostaa selkeä ja kokonaisvaltainen kuva aiheesta, jota voidaan hyödyntää sädehoito-osastolla työskentelevän röntgenhoitajan käytännön työssä, esimerkiksi ohjauksen apuvälineenä.

Kirjallisuuskatsaus toteutettiin noudattaen kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisiä vaiheita: 1) tutkimuskysymyksen muodostaminen, 2) aineisto ja sen valinta, 3) kuvailun rakentaminen, ja 4) tutkimustulosten tarkastelu. Kirjallisuushaku toteutettiin suunnitellun hakustrategian mukaisesti kuudessa tietokannassa, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Tietokantahaku tuotti 475 tulosta, joista otsikon, abstraktin ja koko tekstin perusteella hylättiin lopulta 471 artikkelia ennalta asetettujen poissulkukriteerien mukaisesti. Manuaalisessa haussa löydettiin vielä 19 artikkelia, joista sisäänottokriteerit täytti viisi alkuperäistutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui siten yhdeksästä tutkimusartikkelista. Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi aineiston haku- ja valintaprosessi dokumentoitiin huolellisesti. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta glioblastoomapotilaiden elämänlaadun olevan merkittävästi alentunut, ja yleisten aivokasvainoireiden ja fyysisen, kognitiivisen ja emotionaalisen toimintakyvyn alenemisen ohella etenkin masennusoireiden olevan yleisiä. Kemosädehoidolla ei kuitenkaan havaittu merkittävää negatiivista vaikutusta elämänlaatuun – itseasiassa tulokset osoittivat monilta osin päinvastaista. Hoidon aiheuttamat toksiset reaktiot tosin olivat yleisiä etenkin iäkkäillä ja huonokuntoisilla potilailla.

Koska kemosädehoidon vaikutuksia glioblastoomapotilaiden elämänlaatuun on tutkittu kohtalaisen vähän, voisi aiheesta tehdä opinnäytetyönä myös empiirisen tutkimuksen joko määrällisin tai laadullisin menetelmin. Aiheesta voisi tehdä tutkimuksen myös röntgenhoitajan näkökulmasta, ja lisäksi muidenkin glioblastooman hoitomuotojen elämänlaatuvaikutuksia olisi hyvä tutkia.

Glioblastoma is the most common and aggressive type of malignant brain tumour in adults. Its standard treatment of care after surgery is chemoradiation, where patient receives cytostatic treatment concomitantly with radiotherapy. Despite optimal treatment however, it is virtually impossible to be cured from this devastating disease. Therefore, all treatment methods of glioblastoma shouldn’t only aim at prolonging life expectancy, but also focus on preserving and improving patients’ quality of life.

The purpose of this thesis was to conduct a descriptive literature review to get a comprehensive view of glioblastoma patients’ quality of life and assess the factors contributing to it - especially the impact of chemoradiation. The aim of the study was to create information that radiotherapists can utilize in practice, for example as a tool for the guidance of glioblastoma patients.

The literature review was conducted in accordance with the typical stages of descriptive reviews: 1) formulation of the research question, 2) selection of the material, 3) building up the description, and 4) evaluation of the outcomes. The literature search in six databases produced altogether 475 results, 471 of which were rejected based on the exclusion criteria determined in advance. From manual search, 19 additional research articles were found, 5 of which met the inclusion criteria. Thus, the material for literature review consisted of 9 original research articles. The research- and selection processes were documented carefully to ensure the reliability of the study. The articles were analysed according to the principles of content analysis.

Based on the literature review it can be stated that the quality of life of glioblastoma patients is significantly decreased, and that in addition to general brain tumour symptoms and deteriorated physical, cognitive and emotional functioning, especially depressive symptoms are common in this patient group. Chemoradiation didn’t however add up to this deterioration – actually, the results proved to be quite the contrary from most perspectives. On the other hand, toxicity from the treatment was a common problem particularly for the elderly patients with poorer health status at baseline.

An empirical study of this issue could be carried out as a thesis, either with quantitative or qualitative approach. It could also be useful to assess this theme from radiotherapist’s perspective, and research of the quality of life effects of other treatment methods for glioblastoma would be of benefit as well.