"Äiti ei osannut sanoa mitään positiivista omasta lapsestaan" : Lastentarhanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia lasten kaltoinkohtelusta.

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset ovat päiväkodissa toimivien kasvattajien valmiudet toimia lapsen edun mukaisesti kaltoinkohteluun liittyvissä asioissa. Lisäksi tutkittiin, miten kaltoinkohtelu näkyy lapsen toiminnassa ja miten kaltoinkohdeltu lapsi tunnistetaan päiväkodissa. Tutkimuksessa tutkittiin myös sitä, millä tavoin lasta ja perhettä autetaan sekä miten päiväkodin kasvattajien valmiuksia puuttua lapsen kaltoinkohteluun tulisi kehittää. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda kaltoinkohtelua esille ja lisätä ihmisten tietoisuutta sen monimuotoisuudesta. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee muun muassa lapsia, varhaiskasvatusta, lapsen kaltoinkohtelua, varhaista puuttumista sekä lastensuojelua. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä eri lastentarhanopettajaa viidestä eri päiväkodista Kurikan ja Ilmajoen alueella. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että haastateltavat lastentarhanopettajat kykenivät huomaamaan, jos lasta on kaltoinkohdeltu, ja he osasivat käyttää ammattitaitoaan hyödyksi sekä toimia sen mukaisesti kaltoinkohtelutilanteissa. Kasvattajat halusivat päivittää tietämystään kaltoinkohtelusta koulutusten avulla. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että lastentarhanopettajat tietävät melko hyvin, mitä kaltoinkohtelu tarkoittaa. Aineistosta on pääteltävissä myös se, että lastentarhanopettajat haluavat konsultoida sosiaalitoimea kaltoinkohteluun liittyvissä asioissa ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa.

The purpose of the bachelor’s thesis was to find out how the kindergarten teachers were prepared in cases which are related to child abuse while respecting the child’s interest. A further purpose was to find out how child abuse can be seen in the way a child behaves and is and how an abused child can be identified in the kindergarten. This research looked also at how to help the child and the family and how the abilities and skills of daycare professionals to intervene in child abuse should be developed. The aim of the research was to raise the attention and increase people’s awareness of how complex and multifaceted this problem is. The theoretical part of the research deals with children, early childhood education, child abuse, early intervention and child welfare. The method that was used in this research was qualitative. The research material was collected by interviewing five different kindergarten teachers from five different kindergartens in Kurikka and Ilmajoki. The material was analysed with material-based content analysis method and with themes. The results of the research showed that the interviewed kindergarten teachers were able to find out if the child has been abused and also able to use their professional skills and to act in child abuse cases. The results also revealed that daycare professionals wanted to update their knowledge of child abuse with further training. From the research results it can be concluded that kindergarten teachers know quite well what child abuse means. It is also possible to conclude from the results that the kindergarten teachers want to consult social services in cases related to child abuse before making the child welfare notification.