Tapio Wirkkalan viiluvaneriveistosten valmistustekniikan tutkimus ja vaurioanalyysi

Abstract

Viiluvanerista valmistetut veistokset ovat muotoilijana tunnetun Tapio Wirkkalan tärkein puhtaasti kuvataiteellinen tuotantokokonaisuus.

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Tapio Wirkkalan viiluvaneriveistosten valmistustekniikkaa ja materiaaleja sekä analysoitu tyypillisten vaurioiden syntymekanismeja.

Wirkkalan käyttämä vaneri on ollut Soinne & Kni Oy:n tuottamaa ohutviiluvaneria, jota on saatu enimmäkseen suomalaisesta koivusta pyörösorvaamalla. Laboratorioanalyysien perusteella vanerin valmistuksessa käytetty liima on ollut fenoliformaldehydiliimaa, jota on, mitä todennäköisemmin, käytetty kuumapuristuksessa aktivoitavana liimalevynä jokaisen viilukerroksen välissä.

Näin aikaansaadut vanerilevyt työstettiin verstaalla käsin haluttuun muotoon taiteilijan ja puusepän toimesta. Useampien levyjen yhteen liittämiseen on käytetty synteettisiä liimoja, joiden muodostamat vaaleat saumat tuskin erottuvat veistosten raidallisesta yleisilmeestä. Simpukka -veistoksesta saadulle näytteelle tehdyt kokeet osoittivat ainakin tässä veistoksessa käytetyn liiman olevan termoplastista, mahdollisesti akrylaattipohjaista ainetta. Verstaalla käytössä ollut liima-aine on toki voinut vaihdella, mutta tutkimustulosta voidaan pitää vähintään suuntaa antavana.

Veistoksissa tyypillisesti ilmenevät vauriot ovat joko iskun aiheuttamia kolhuja ja murtumia tai ympäristön olosuhdevaihteluista johtuvia viilukohoumia ja liimasauman repeämisiä. Sen sijaan esimerkiksi ikääntymisen tuomia pintakäsittelymuutoksia ei veistoskannassa juuri esiinny.

Opinnäytetyön yhteydessä toteutettiin myös yllä mainitun Simpukka -veistoksen viiluvaurioiden konservointi. Viilujen kiinnittämisessä käytettiin sulatettua luuliimaa. Liimatut alueet tasoitettiin lopuksi lämpölusikan avulla.

Sculptures made of plywood are the most important purely visual art production of Tapio Wirkkala, who is primarily known as designer. In this thesis the manufacturing technique and materials for plywood sculptures are studied and the typical defect mechanisms are analyzed.

The plywood used by Wirkkala has been made out of thin veneer, obtained from the Finnish birch, with help of veneer peeling lathe, produced by Soinne & Kni Ltd. Based on laboratory analyzes, the adhesive used in the manufacture of plywood is phenol formaldehyde adhesive.

The plywood panels were shaped by the artist and the carpenter, using hand tools only. Some sort of synthetic glues were used to attach multiple plywood panels together. Laboratory experiments on a sample piece from the sculpture named Simpukka (Shellfish), showed that the adhesive used, in this particular sculpture, is thermoplastic and possibly acrylate-based. The adhesive used in the workshop may have varied, but the research result can be considered at least as indicative.

A typical damage on the sculptures is either dimple or fracture caused by the impact, or deformations in veneer layers and disassembling of glue joints caused by environmental changes. Instead, colour changes in surface treatment caused by aging seems to be rarely present in the sculpture collection.

The conservation of the veneer defects of Simpukka -sculpture was also carried out as part of this thesis. Melted animal glue was used for attaching the deformed veneers. Glued areas were finished with the help of a slightly heated spatula.