Varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavat erityislasten musiikkileikkikoulussa
Harjunpää, Minna (2017)
Harjunpää, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317834
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni esittelen erityislapsista koostuvan musiikkileikkikouluryhmän toimintaa ja pohdin erityislasten opettamista sekä musiikkikasvattajan että musiikkileikkikouluryhmän näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten varhaisiän musiikkikasvatuksen eri työtavat sopivat erityislasten opetukseen ja millaisia asioita musiikkikasvattajan tulisi ottaa huomioon erityislasten kanssa työskennellessä.
Perustin opinnäytetyötäni varten oman erityislapsista koostuvan ryhmän, johon osallistui viisi perhettä. Musiikkileikkikoulutoiminnan tavoitteena oli tarjota lapsille vuorovaikutuksen, kommunikaation ja osallistumisen kokemuksia musiikin keinoin ja tuottaa musiikillisia elämyksiä sekä iloa. Musiikkileikkikoulukertoja oli yhteensä viisi ja jokainen kerta videoitiin. Kerrat analysoitiin videointien, ryhmästä tehtyjen havaintojen sekä vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Projekti toteutettiin yhteistyössä Monitoimikeskus Jaatisen kanssa.
Perustetun ryhmän perusteella voidaan sanoa varhaisiän musiikkikasvatuksen yleisimpien työtapojen sopivan hyvin myös erityislasten opetukseen. Erityisen toimivia työtapoja olivat laulu, liike ja soitto, joita käyttämällä voitiin tukea lasten erityistarpeita. Laulua käytettiin esimerkiksi ohjeiden antamisen tukena yhdessä havainnollistavien liikkeiden kanssa, jolloin toimintaan oli helpompi keskittyä ilman turhia keskeytyksiä.
Varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavoilla toimimisen nähtiin tarjoavan uusia ulottuvuuksia ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Lapsia voitiin tukea itseilmaisuun musiikin keinoin esimerkiksi soittamalla, jolloin saatiin vuorovaikutuksen kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Soittamiseen ja tanssimiseen osallistuivat myös sellaiset lapset, jotka eivät käyttäneet puhetta kommunikaationsa välineenä. Ilman puhetta toimiminen mahdollisti osallistumisen kaikille ryhmän jäsenille. Toiminta tarjosi lapsille siis osallistumisen kokemuksia, joiden avulla voitiin tukea erityislasten itseilmaisua, musiikillista keksintää ja itsetuntoa.
Monipuoliset musiikilliset työtavat edesauttoivat lasten henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamista ja opetusta voitiin eriyttää yksilölle sopivammaksi. Opinnäytetyöstä selvisi, että kokonaisvaltainen lähestymistapa musiikinopetukseen sopii erityislasten kanssa työskentelyyn erinomaisesti.
Perustin opinnäytetyötäni varten oman erityislapsista koostuvan ryhmän, johon osallistui viisi perhettä. Musiikkileikkikoulutoiminnan tavoitteena oli tarjota lapsille vuorovaikutuksen, kommunikaation ja osallistumisen kokemuksia musiikin keinoin ja tuottaa musiikillisia elämyksiä sekä iloa. Musiikkileikkikoulukertoja oli yhteensä viisi ja jokainen kerta videoitiin. Kerrat analysoitiin videointien, ryhmästä tehtyjen havaintojen sekä vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Projekti toteutettiin yhteistyössä Monitoimikeskus Jaatisen kanssa.
Perustetun ryhmän perusteella voidaan sanoa varhaisiän musiikkikasvatuksen yleisimpien työtapojen sopivan hyvin myös erityislasten opetukseen. Erityisen toimivia työtapoja olivat laulu, liike ja soitto, joita käyttämällä voitiin tukea lasten erityistarpeita. Laulua käytettiin esimerkiksi ohjeiden antamisen tukena yhdessä havainnollistavien liikkeiden kanssa, jolloin toimintaan oli helpompi keskittyä ilman turhia keskeytyksiä.
Varhaisiän musiikkikasvatuksen työtavoilla toimimisen nähtiin tarjoavan uusia ulottuvuuksia ryhmän jäsenten väliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Lapsia voitiin tukea itseilmaisuun musiikin keinoin esimerkiksi soittamalla, jolloin saatiin vuorovaikutuksen kokemuksia ryhmässä toimimisesta. Soittamiseen ja tanssimiseen osallistuivat myös sellaiset lapset, jotka eivät käyttäneet puhetta kommunikaationsa välineenä. Ilman puhetta toimiminen mahdollisti osallistumisen kaikille ryhmän jäsenille. Toiminta tarjosi lapsille siis osallistumisen kokemuksia, joiden avulla voitiin tukea erityislasten itseilmaisua, musiikillista keksintää ja itsetuntoa.
Monipuoliset musiikilliset työtavat edesauttoivat lasten henkilökohtaisten tarpeiden huomioon ottamista ja opetusta voitiin eriyttää yksilölle sopivammaksi. Opinnäytetyöstä selvisi, että kokonaisvaltainen lähestymistapa musiikinopetukseen sopii erityislasten kanssa työskentelyyn erinomaisesti.