Maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä menetelmiä ja toimintatapoja päiväkodeissa käytetään maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen tukemiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa varhaiskasvatukseen sekä tarjota varhaiskasvatuksen ammattilaisille keinoja kielen tukemiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee varhaiskasvatusta, monikulttuurisuutta varhaiskasvatuksessa sekä Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään kielen kehitystä ja sen tukemista sekä kaksikielisyyttä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla Oulun ja Pietarsaaren kunnallisten päiväkotien lastentarhanopettajilta. Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen oppimista tuetaan pääasiassa arjen lomassa. Menetelminä toimivat muun muassa asioiden ja esineiden nimeäminen, leikit sekä kuvien käyttö. Kieltä kerrottiin tuettavan myös erillisellä S2-opetustoiminnalla sekä kielen kehityksen arvioinnin ja seurannan avulla. Merkittävinä asioina kieltä tukevassa toiminnassa nähtiin selkeän suomen kielen käyttö, toiminnan lapsilähtöisyys, kannustava ilmapiiri sekä vuorovaikutukseen ja läsnäoloon panostaminen. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään, että maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen tukeminen on moniulotteinen kokonaisuus ja toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää ottaa huomioon kielen tukemisen näkökulma.

The purpose of this study was to find out what methods and procedures are used in kindergartens to support the Finnish language learning of immigrant children. The aim of this study was to develop the Finnish as a second language -curriculum in early childhood education and offer means for early childhood educators to support the language development.

The theoretical framework deals with early childhood education, multiculturalism in early childhood education and the Finnish as a second language -curriculum in early childhood education and preschool. The theoretical part of the study also deals with language development, supporting it and bilingualism. The research method used was qualitative and the study material was analyzed with data-based content analysis. The material was gathered by a questionnaire from kindergarten teachers of municipal day care centres in the cities of Oulu and Pietarsaari.

The results of the study show that the language learning of immigrant children is mostly supported in the everyday activities. The methods that were used were e.g naming things, playing and using pictures. The responses show that the language was supported with separate Finnish as a second language -educational sessions and with different evaluation and observation methods for language development.

The results of the study help us to understand that supporting the Finnish lan-guage of immigrant children is a multidimensional entity and it is important to take into account the aspect of supporting language development in the planning and execution of all activities.