Liuotinmaalien reologinen korrelaatio
Laasonen, Matti (2017)
Laasonen, Matti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518161
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin liuotinohenteisia maaleja reometrimittauksilla, viskosimetreillä ja valumistesteillä. Yritettiin löytää korrelaatioita eri mittaustavoille. Tutkittavat maalit olivat Teknoksen aiemmin valmistamia ja jakaantuivat alkydi, polyuretaani 1 ja 2 sekä epoksimaaliryhmään.
Työn ensimmäisessä osiossa kerrotaan maaleista yleisesti ja tarkemmin tutkittavista maalityypeistä sekä käsitellään reologian, reometritestien, viskosimetrien ja valumisen teoriaa.
Mittausosiossa kuvataan laitteet, kemikaalit ja jokainen tehty testi. Työmenetelminä käytettiin yleisiä reometrimittauksia ja Teknoksen omia menetelmiä. Laitteina käytettiin Anton Paarin Physica MC-301 -reometriä, kahta erilaista Brookfieldin viskosimetriä ja Braive Instrumentsin Krebs Unit -viskosimetriä.
Tulokset esitettiin mahdollisimman kattavasti testi- ja maaliryhmäkohtaisesti. Tulosdatan suuruuden takia vain osa tuloksista on käsitelty tässä työssä. Vanhoja viskosimetrimenetelmiä korvaavia reometrimittauksia ei löytynyt. Korrelaatioita esiintyi eri mittausmenetelmien kesken. Valumisviskositeetti ja KU korreloivat tilastomatemaattisest tarkasteltuna. Valumistesteissä eri applikointiraudoilla tehtyjen testien tulokset pääosin ylittivät tai vastasivat vanhoja arvoja.
Työssä saatiin paljon tietoa maalien viskositeeteistä eri rasitusten alaisena. Korrelaatioita täytyy tutkia lisää
ollaksemme varmoja, että ne ovat päteviä.
Työn ensimmäisessä osiossa kerrotaan maaleista yleisesti ja tarkemmin tutkittavista maalityypeistä sekä käsitellään reologian, reometritestien, viskosimetrien ja valumisen teoriaa.
Mittausosiossa kuvataan laitteet, kemikaalit ja jokainen tehty testi. Työmenetelminä käytettiin yleisiä reometrimittauksia ja Teknoksen omia menetelmiä. Laitteina käytettiin Anton Paarin Physica MC-301 -reometriä, kahta erilaista Brookfieldin viskosimetriä ja Braive Instrumentsin Krebs Unit -viskosimetriä.
Tulokset esitettiin mahdollisimman kattavasti testi- ja maaliryhmäkohtaisesti. Tulosdatan suuruuden takia vain osa tuloksista on käsitelty tässä työssä. Vanhoja viskosimetrimenetelmiä korvaavia reometrimittauksia ei löytynyt. Korrelaatioita esiintyi eri mittausmenetelmien kesken. Valumisviskositeetti ja KU korreloivat tilastomatemaattisest tarkasteltuna. Valumistesteissä eri applikointiraudoilla tehtyjen testien tulokset pääosin ylittivät tai vastasivat vanhoja arvoja.
Työssä saatiin paljon tietoa maalien viskositeeteistä eri rasitusten alaisena. Korrelaatioita täytyy tutkia lisää
ollaksemme varmoja, että ne ovat päteviä.