Verkkosovelluksen automaattinen käyttöönottoprosessi
Meriläinen, Joonas (2017)
Meriläinen, Joonas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518125
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli löytää työkalu ja prosessi automaattiseen käyttöönottoon osana verkkosovelluskehitysprojektia. Prosessin tavoitteena oli saada vaihdettua manuaalinen käyttöönottoprosessi vakaaksi ja helposti toistettavaksi prosessiksi automatisoinnin avulla.
Työn aikana perehdyttiin sovelluskehitysprojektin kulkuun ja siihen liittyviin haasteisiin sekä ketteriin sovelluskehitysmenetelmiin, joiden avulla voitiin ymmärtää automaattisen käyttöönoton hyödyt. Lisäksi työssä selvitettiin tarvittavat metodit vakaaseen automaattiseen käyttöönottoprosessiin. Erityisesti työssä perehdyttiin jatkuvan integroinnin, toimituksen ja käyttöönoton metodeihin, jotka olivat osa Extreme Programming -metodeja.
Insinöörityössä prosessi kehitettiin osaksi verkkosovelluskehitysprojektia, jossa sovellus toteutettiin WordPress-sisällönhallintajärjestelmän päälle. Sovellus toteutettiin hyödyntäen moderneja kehitystekniikoita, kuten kolmansien osapuolien koodikirjastoja paketinhallintasovelluksien avulla.
Lopputuloksena löydettiin vapaaseen lähdekoodiin perustava työkalu ja ketteriin kehitysmenetelmiin perustuva prosessi suorittaa automaattinen käyttöönottoprosessi. Työssä asenettiin ja otettiin käyttöön jatkuvan integroinnin työkalu sekä toteutettiin kokonaisuudessaan julkaisuputki automaattista käyttöönottoa varten.
Insinöörityössä saatiin käytännön kokemusta jatkuvasta integroinnista, toimituksesta ja käyttöönotosta eli automaattisesta käyttöönotosta. Käytännön kokeilulla saatiin selville, että prosessia käyttöön otettaessa on erityisen tärkeää, että yritys pystyy sitoutumaan ketteriin sovelluskehitysmetodeihin. Vaikka työskentelymalli muuttui olennaisesti verrattuna manuaaliseen käyttöönottoon, huomattiin, että prosessin sivuvaikutukset tuovat kehitykseen huomattavasti vakautta. Insinöörityössä valikoitunut jatkuvan integroinnin työkalu todettiin hyväksi vaihtoehdoksi kokeilla automaattista käyttöönottoa osana verkkosovelluskehitystä.
Työn aikana perehdyttiin sovelluskehitysprojektin kulkuun ja siihen liittyviin haasteisiin sekä ketteriin sovelluskehitysmenetelmiin, joiden avulla voitiin ymmärtää automaattisen käyttöönoton hyödyt. Lisäksi työssä selvitettiin tarvittavat metodit vakaaseen automaattiseen käyttöönottoprosessiin. Erityisesti työssä perehdyttiin jatkuvan integroinnin, toimituksen ja käyttöönoton metodeihin, jotka olivat osa Extreme Programming -metodeja.
Insinöörityössä prosessi kehitettiin osaksi verkkosovelluskehitysprojektia, jossa sovellus toteutettiin WordPress-sisällönhallintajärjestelmän päälle. Sovellus toteutettiin hyödyntäen moderneja kehitystekniikoita, kuten kolmansien osapuolien koodikirjastoja paketinhallintasovelluksien avulla.
Lopputuloksena löydettiin vapaaseen lähdekoodiin perustava työkalu ja ketteriin kehitysmenetelmiin perustuva prosessi suorittaa automaattinen käyttöönottoprosessi. Työssä asenettiin ja otettiin käyttöön jatkuvan integroinnin työkalu sekä toteutettiin kokonaisuudessaan julkaisuputki automaattista käyttöönottoa varten.
Insinöörityössä saatiin käytännön kokemusta jatkuvasta integroinnista, toimituksesta ja käyttöönotosta eli automaattisesta käyttöönotosta. Käytännön kokeilulla saatiin selville, että prosessia käyttöön otettaessa on erityisen tärkeää, että yritys pystyy sitoutumaan ketteriin sovelluskehitysmetodeihin. Vaikka työskentelymalli muuttui olennaisesti verrattuna manuaaliseen käyttöönottoon, huomattiin, että prosessin sivuvaikutukset tuovat kehitykseen huomattavasti vakautta. Insinöörityössä valikoitunut jatkuvan integroinnin työkalu todettiin hyväksi vaihtoehdoksi kokeilla automaattista käyttöönottoa osana verkkosovelluskehitystä.