Potilaiden säteilyannokset sydämen tietokonetomografiatutkimuksessa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kemi, Maria (2017)
Kemi, Maria
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418091
Tiivistelmä
Sydämen tietokonetomografiatutkimus on monikäyttöinen ja laajalti käytetty sydämen kuvantamismenetelmä. Muihin kuvantamismenetelmiin verrattuna sen etuna ovat nopeus, saatavuus ja kajoamattomuus. Tutkimus aiheuttaa potilaalle kuitenkin huomattavan säteilyannoksen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia ovat aikuisten potilaiden säteilyannokset sydämen tietokonetomografiatutkimuksessa. Tavoitteena on, että tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sydämen tietokonetomografian vertailussa muihin kuvantamismodaliteetteihin. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa, millaisia potilaiden säteilyannosten optimointikeinoja on kehitelty ja millaista tietokonetomografialaitteiden kehitys on ollut viime vuosien aikana. Opinnäytetyö on osana Oulun ammattikorkeakoulun Sydämen asialla–projektia.
Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin hakustrategian mukaisesti viiteen tietokantaan. Hakutuloksia saatiin tietokantojen suodattimien käytön jälkeen yhteensä 161 kpl. Nämä hakutulokset karsittiin järjestyksessä otsikon, abstraktin ja koko tekstin perusteella. Kaikkien karsintavaiheiden jälkeen hakutuloksia jäi kahdeksan tutkimusta. Kaksi tutkimuksista oli fantomitutkimuksia ja loput kliinisiä potilastutkimuksia. Valitut tutkimukset analysoitiin aineistoläheisellä analyysimenetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että sydämen tietokonetomografiatutkimuksen potilasannoksiin vaikuttavat useat eri tekijät. Laskennalliset efektiiviset annokset potilastutkimuksissa olivat välillä 0.21 mSv—3.84 mSv. TT-laitteiden kiinteät ominaisuudet, kuten detektoririvien ja röntgenputkien määrä, gantryn pyörimisnopeus ja kuvauspöydän liikenopeus, vaikuttivat huomattavasti annoksen muodostumiseen. Kiinteiden ominaisuuksien ohella tärkeitä tekijöitä olivat myös kuvausprotokollat sekä prospektiivisen tahdistuksen ja iteratiivisen rekonstruktion käyttö. Lisäksi tutkimuksista nousi esille, kuinka tämänhetkinen annosten laskentatapa aliarvioi potilasannoksia merkittävästi ja systemaattisesti. Fantomitutkimuksen laskennalliset annokset olivat välillä 0.81—2.86 mSv kun taas mitatut annokset välillä 1.34—6.06 mSv, joten ero oli merkittävä. Myös potilaan koon ja yksilöllisen ruumiinrakenteen huomiointiin voitaisiin käyttää parempia parametrejä.
Jatkotutkimushaasteena nousee esille sydämen tietokonetomografiatutkimusten kuvanlaadun tarkastelu. Kuvanlaatu ja potilaan säteilyannos kulkevat usein käsi kädessä. Suurin osa kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista sivusivat tutkimuksissaan myös kuvanlaatua. Pääasiallisesti kuvanlaatua käsittelevät tutkimukset jätettiin kuitenkin kirjallisuuskatsauksesta pois karsintavaiheessa. Olisi hyödyllistä selvittää, millainen kuvanlaatu olisi sydämen tietokonetomografiatutkimuksessa milläkin kuvausindikaatiolla riittävä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia ovat aikuisten potilaiden säteilyannokset sydämen tietokonetomografiatutkimuksessa. Tavoitteena on, että tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sydämen tietokonetomografian vertailussa muihin kuvantamismodaliteetteihin. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa, millaisia potilaiden säteilyannosten optimointikeinoja on kehitelty ja millaista tietokonetomografialaitteiden kehitys on ollut viime vuosien aikana. Opinnäytetyö on osana Oulun ammattikorkeakoulun Sydämen asialla–projektia.
Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin hakustrategian mukaisesti viiteen tietokantaan. Hakutuloksia saatiin tietokantojen suodattimien käytön jälkeen yhteensä 161 kpl. Nämä hakutulokset karsittiin järjestyksessä otsikon, abstraktin ja koko tekstin perusteella. Kaikkien karsintavaiheiden jälkeen hakutuloksia jäi kahdeksan tutkimusta. Kaksi tutkimuksista oli fantomitutkimuksia ja loput kliinisiä potilastutkimuksia. Valitut tutkimukset analysoitiin aineistoläheisellä analyysimenetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että sydämen tietokonetomografiatutkimuksen potilasannoksiin vaikuttavat useat eri tekijät. Laskennalliset efektiiviset annokset potilastutkimuksissa olivat välillä 0.21 mSv—3.84 mSv. TT-laitteiden kiinteät ominaisuudet, kuten detektoririvien ja röntgenputkien määrä, gantryn pyörimisnopeus ja kuvauspöydän liikenopeus, vaikuttivat huomattavasti annoksen muodostumiseen. Kiinteiden ominaisuuksien ohella tärkeitä tekijöitä olivat myös kuvausprotokollat sekä prospektiivisen tahdistuksen ja iteratiivisen rekonstruktion käyttö. Lisäksi tutkimuksista nousi esille, kuinka tämänhetkinen annosten laskentatapa aliarvioi potilasannoksia merkittävästi ja systemaattisesti. Fantomitutkimuksen laskennalliset annokset olivat välillä 0.81—2.86 mSv kun taas mitatut annokset välillä 1.34—6.06 mSv, joten ero oli merkittävä. Myös potilaan koon ja yksilöllisen ruumiinrakenteen huomiointiin voitaisiin käyttää parempia parametrejä.
Jatkotutkimushaasteena nousee esille sydämen tietokonetomografiatutkimusten kuvanlaadun tarkastelu. Kuvanlaatu ja potilaan säteilyannos kulkevat usein käsi kädessä. Suurin osa kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista sivusivat tutkimuksissaan myös kuvanlaatua. Pääasiallisesti kuvanlaatua käsittelevät tutkimukset jätettiin kuitenkin kirjallisuuskatsauksesta pois karsintavaiheessa. Olisi hyödyllistä selvittää, millainen kuvanlaatu olisi sydämen tietokonetomografiatutkimuksessa milläkin kuvausindikaatiolla riittävä.