Työhyvinvointia varhaiskasvatukseen : Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittäminen varhaiskasvatuspalveluissa

Abstract

On todettu, että työhyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet ovat hyvin kannattavia organisaatiolle. Henkilöstön tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat selvässä yhteydessä organisaation menestymiseen ja kilpailukykyyn. Sen vuoksi työhyvinvointi on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi.

Opinnäytetyö on osa yksityistä varhaiskasvatuspalveluita tuottavan yrityksen työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Kehittämistyöhön osallistui viiden eri päiväkotiyksikön työntekijät. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten henkilöstö haluaa työhyvinvointia kehitettävän. Tämän tiedon pohjalta laadittiin työhyvinvointisuunnitelmat jokaiseen yksikköön. Opinnäytetyö on toimintatutkimus. Osallistavien menetelmien avulla saatiin työntekijät vaikuttamaan omaan työhönsä, jolla on positiivinen vaikutus sekä yksilön kokemaan työhyvinvointiin, että koko työyhteisön työhyvinvointiin. Tutkimuksen aineisto koostui alkukartoituskyselyn tuloksista, kehittämispalavereiden havainnoinneista, jotka kirjoitin tutkimuspäiväkirjaan sekä palavereissa tuotetusta kirjallisesta materiaalista (työhyvinvointisuunnitelmapohjat, ideapaperit, palaverimuistiot)

Työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin kvantitatiivisesti käyttämällä strukturoitua kyselyä, joka toteutettiin Webropol- ohjelmalla. Alkukartoituskyselyn jälkeen kehittämistyö aloitettiin yksiköissä kehittämispalaverein tavoitetähtityöskentelymallia mukaillen. Ratkaisukeskeisellä työskentelytavalla palavereissa keskityttiin ongelmien sijaan tavoitteisiin. Palavereissa työyhteisö valitsi alkukartoituskyselyn tulosten perusteella työyhteisölleen merkittävimmät tavoitteet, joita lähdettiin työstämään. Lisäksi kartoitettiin hyödyt yritykselle, työyhteisölle, työntekijälle sekä asiakkaalle. Myös aikataulutuksesta sovittiin.

Työhyvinvoinnin kehittämistyö pilotoitiin yritykseen tämän opinnäytetyön avulla. Alkukartoituskyselyn tuloksena oli, että työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä työhyvinvointiinsa. Työtehtäviin oltiin tyytyväisiä ja omaan aikaansaavuuteen sekä esimiehen kohteluun. Tyytymättömyyttä oli palautteen annossa työntekijöiden kesken, sekä esimiehen antamana. Myös asiakkailta saamaan palautteen määrään oli osa tyytymättömiä. Työnmäärä aiheutti vastauksissa hajontaa. Tuloksena voidaan esittää, että kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin kehittäminen on käynnistetty yrityksessä. Työntekijät saatiin hyvin osalliseksi kehittämistyöhön kehittämispalavereiden avulla. Työhyvinvointisuunnitelmasta saatiin johtamiseen toimiva uusi työkalu.

It is known that measures aiming at wellbeing at work are very profitable for the organization. The contentment and wellbeing of personnel have an evident connection to the success and competitiveness of the organization. On account of aspects mentioned earlier the wellbeing at work is clearly an important subject of development. This thesis is made for an organization that produces private early childhood education services as a part of development work of the organization. The personnel of five daycare centers took part in this development work. The aim of this study was to find out how the personnel wishes the wellbeing at work to be developed. On the basis of that information the wellbeing at work programmes were made for each day care center. This thesis is an activity analysis. When using activity analysis, the personnel was able to impact their own work and that had a positive influence on the wellbeing of both each individual and whole work community. The ma-terial of the study consists of results of initial mapping inquiry, study diary entries on observa-tions of the development meetings and materials written in the meetings (drafts of wellbeing in work plans, idea papers and meeting memos) The current state of work wellbeing was surveyed quantitatively with a structured poll made with Webrol software. After initial mapping inquiry the development work was begun in day care units. Applied target star working model was used in development meetings. The solution orientated working model used in meetings targeted in solutions instead of problems. In development meetings the work community chose the most meaningful aims for them from the results of initial mapping. These aims were worked onwards in each work community. In addition the benefits for the company, work community, employees and customers were found out. Also the schedule was made for the project. The development work on work wellbeing was piloted in the company with this thesis. The re-sults of initial mapping showed that employees were content with their work wellbeing. Work task, productiveness of work and cooperation with management made employees content. The aspect that caused discontent was giving feedback both among employees and by management. Also the quantity of feedback from customers created discontent. Dispersion was seen in results on workload. As the result of this study the comprehensive development of work wellbeing has been launched in this company. Development meetings involved employees well in the devel-opment work. The work wellbeing plan became a new operational tool for management.