Päiväkodit lastensuojelun asiakkaana olevien lasten tukena : Lastentarhanopettajien kokemuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lastensuojelun asiakkuudesta tiedetään helsinkiläisissä päiväkodeissa, ja kuinka lastensuojelun asiakkaina olevia lapsia päiväkodeissa tuetaan. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta lastentarhanopettajaa eri puolilla Helsinkiä sijaitsevista päiväkodeista.

Tutkielma oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka kysymykset pohjautuivat aiheesta löytämäämme teoriatietoon. Opinnäytetyöhön osallistuneiden lastentarhanopettajien haastattelut toteutettiin kesäkuussa ja syyskuussa 2017. Kertynyt aineisto analysoitiin teemoittelua hyödyntäen.

Tulosten perusteella lastensuojelun asiakkaina olevien lasten tukemiseen on päiväkodeissa hyvät mahdollisuudet. Lasten kohtaaminen päiväkodeissa on tasa-arvoista ja lapsesta saadut ennakkotiedot auttavat kasvattajia ymmärtämään vaikeista oloista tulevia lapsia. Suurimmaksi ongelmaksi lastensuojelun asiakkaiden tukemisessa koetaan päiväkodin ja lastensuojelun välinen yhteydenpito. Vaikka molempien haastateltavien vastaukset tukivat toi-siaan, ei tuloksia voida yleistää koskemaan kaikkia päiväkoteja.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitys tulisi kohdentaa päiväkodin ja lastensuojelun väliseen kommunikaatioon. Myös vanhempia tulisi tukea avoimeen keskusteluun päiväkodissa ja lastensuojelun mainetta tulisi puhdistaa. Opinnäytetyömme tutkielmaa olisikin mielenkiintoista jatkaa suuremmalla joukolla päiväkoteja ja kasvattajia. Tutkimuskysymystä voisi myös kohdentaa päiväkotien ja lastensuojelun sekä päiväkotien ja perheiden väliseen kommunikaatioon, ja kuinka niitä voitaisiin helpottaa.

The aim of this bachelor’s thesis was to find out how deeply the kindergarten teachers are familiar with the child welfare customerships among the children they work with, and how the kindergarten teachers support these children. For the thesis we interviewed two kindergarten teachers from day care centres in different locations of Helsinki.

The research was qualitative and the data were collected by using theme interviews. The questions were based on the theoretical knowledge we had gathered. The participating kindergarten teachers were interviewed in June and in September of 2017. The material of the interviews was analyzed by using theming.

The results indicated that the kindergarten teachers’ possibilities of supporting children under the customership of the child welfare are good. In the day care centres children are encountered equally and all the foreknowledge is being used to better understand the children with difficult backgrounds. The communication between the child welfare and day care centres was experienced to be the biggest complexity in supporting these children. Although the answers of both interviews supported each other, the results cannot be generalised to apply to all kindergartens.

The conclusion of this research was that the communication between day care centres and child welfare should be improved. The parents should also be supported towards an open conversation and the reputation of the child welfare should be cleansed. The research could be continued in the future with a bigger participation group of day care centres and educators. Also the research question could be targeted to the communication between the kindergartens and child welfare as well as between the kindergartens and parents to develop ways to ease those situations.