Sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjatun harjoittelun perehdytysmateriaalin analysointi teho-osastolla

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla mitä teho-osastoilla oleva nykyinen kirjallinen perehdytysmateriaali sisältää. HUS:n opiskelijaohjauksen tavoitteena on tarjota laadukasta ohjausta opiskelijoille ja kehittää tulevaisuudessa perehdytysmateriaalin sisältöä sähköisissä järjestelmissä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin neljältä teho-osastolta. Olemassa oleva perehdytys aineisto saatiin sähköisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä purkamalla aineisto ensin osiin ja yhdistämällä samankaltaiset aineiston sisällöt yhteen. Analysoinnin tuloksena keskeiset aihealueet eli pääluokat olivat organisaatiotason perehdytys, osastotason perehdytys, sairaanhoitajan ammatillisiin eli kliinisiin taitoihin perehdytys sekä turvallisuus.

Tulosten perusteella opiskelijoille suunnattua perehdytysmateriaalia pitää kehittää opiskelijalähtöisesti oppimistavoitteiden mukaisesti. Perehdytysmateriaalin tulee sisältää ainoastaan niitä asioita, jotka ovat oppimisen kannalta oleellisia ja rajata pois asiat, jotka perehdytetään sairaanhoitajille heidän aloittaessaan työnteon osastolla.

Tämän opinnäytetyön tulos selventää mitä nykyinen perehdytysmateriaali sisältää, joten sitä voidaan hyödyntää kehitettäessä teho-osastoiden sairaanhoitajaopiskelijoiden perehdytysmateriaalia ja sen saatavuutta tulevaisuudessa sähköisissä järjestelmissä. Tulosta voivat hyödyntää myös muut osastot kartoittaessaan heidän perehdytysmateriaalinsa sisältöä.

This Bachelor’s Thesis was made in co-operation with the Hospital District of the Helsinki and Uusimaa, and the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The aim is to use received knowledge when developing student’s orientation material. The purpose of the Bachelor’s Thesis was to describe what a current written orientation material includes at the intensive care units.

The data for this thesis was collected from four critical care units. The materials were received electrically. Based on the analysis the four main categories were: orientation on organisation level, orientation on unit level, orientation for clinical competence, and safety. Based on the results of the analysed material, the orientation material targeted for nursing students needs to be developed student-oriented in accordance with their learning goals. Orientation material should only include the subjects that are essential for students’ learning needs, and to exclude the subjects for registered nurses.

The results describe what the current orientation material includes. So, the result can be utilised when developing orientation material for nursing students, and its availability in electronical systems. Also, other than the intensive care units can benefit from the result of this thesis when considering the content of their own orientation material.