Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Verkkolaskun rakenteisen tiedon hyödynnettävyys : TALTIO-hanke rakenteisen taloushallinnon suunnannäyttäjänä
Mononen, Arttu (2017)
Mononen, Arttu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718473
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää niin verkkolaskuilta kerättävän rivikohtaisen tietosisällön kuin rakenteisen tiedon hyödynnettävyyttä. Rakenteisella tiedolla tarkoitetaan koneluettavassa muodossa välitettävää sähköistä tietoa. Tämän lisäksi tarkoituksena oli pohtia tulevaisuuden kirjanpitäjän roolia muutoksen ohessa. Työ pohjautuu ajankohtaiseen TALTIO rakenteinen taloushallinto-hankkeeseen, jonka päätavoitteena on luoda taloustiedolle yhtenäinen rakenteisen tiedon TALTIO-standardi. TALTIO-hanketta vetää Suomen Taloushallintoliitto ja se on osa liikenne- ja viestintäministeriön kärkihanketta Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin kolmeen taloushallinnon kehittämishankkeeseen, jotka liittyvät TALTIO rakenteinen taloushallinto-hankkeeseen. Kolmannessa luvussa keskityttiin verkkolaskun aihepiirin käsitteisiin. Lähdeaineisto koostuu lehtiartikkeleista, verkkolähteistä ja tilitoimisto X:n esimiesasemassa olevien kirjanpitäjien haastatteluista. Haastateltavilla kirjanpitäjillä on taloushallintoalan asiantuntijatutkinto, kirjanpidon ja laskennan KLT-tutkinto. Teoriakirjallisuus on TALTIO-hankkeen ajankohtaisuuden takia jäänyt vähemmälle, sillä varsinaista alan ammattikirjallisuutta aiheen pohjalta ei ole.
Tutkimuksen tulokset perustuvat teoreettiseen olettamaan, että tulevaisuudessa verkkolaskuihin liittyvä rakenteisen tiedon struktuuri saadaan standardisoimalla yhtenäiseksi. Standardoidun tiedon ja järjestelmien tukiessa TALTIO-hankkeessa kehitettyä muotoa, verkkolaskutuksen väliset tietomuotoon liittyvät ongelmat poistuisivat. Vasta sen jälkeen rivikohtaista verkkolaskun tietosisältöä pystytään jatkojalostamaan automaation avulla johdon päätöksenteon tueksi. Rakenteisen tiedonsiirron avulla pystytään varsin suuriin taloushallinnon prosessien tehostamisiin.
Kirjanpitäjän työnkuva tulee tämän myötä myös muuttumaan enemmän sisäisen laskennan ja konsultoinnin puolelle. Substanssiosaamisen lisäksi on osattava hyödyntää tietoteknisiä järjestelmiä ja järjestelmien avulla analysoida taloustietoa entistä tehokkaammin. Käytännössä manuaalisten työvaiheiden vähentyessä jäisi enemmän aikaa yrityksen taloustiedon analysoimiselle ja raportoinnille.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin kolmeen taloushallinnon kehittämishankkeeseen, jotka liittyvät TALTIO rakenteinen taloushallinto-hankkeeseen. Kolmannessa luvussa keskityttiin verkkolaskun aihepiirin käsitteisiin. Lähdeaineisto koostuu lehtiartikkeleista, verkkolähteistä ja tilitoimisto X:n esimiesasemassa olevien kirjanpitäjien haastatteluista. Haastateltavilla kirjanpitäjillä on taloushallintoalan asiantuntijatutkinto, kirjanpidon ja laskennan KLT-tutkinto. Teoriakirjallisuus on TALTIO-hankkeen ajankohtaisuuden takia jäänyt vähemmälle, sillä varsinaista alan ammattikirjallisuutta aiheen pohjalta ei ole.
Tutkimuksen tulokset perustuvat teoreettiseen olettamaan, että tulevaisuudessa verkkolaskuihin liittyvä rakenteisen tiedon struktuuri saadaan standardisoimalla yhtenäiseksi. Standardoidun tiedon ja järjestelmien tukiessa TALTIO-hankkeessa kehitettyä muotoa, verkkolaskutuksen väliset tietomuotoon liittyvät ongelmat poistuisivat. Vasta sen jälkeen rivikohtaista verkkolaskun tietosisältöä pystytään jatkojalostamaan automaation avulla johdon päätöksenteon tueksi. Rakenteisen tiedonsiirron avulla pystytään varsin suuriin taloushallinnon prosessien tehostamisiin.
Kirjanpitäjän työnkuva tulee tämän myötä myös muuttumaan enemmän sisäisen laskennan ja konsultoinnin puolelle. Substanssiosaamisen lisäksi on osattava hyödyntää tietoteknisiä järjestelmiä ja järjestelmien avulla analysoida taloustietoa entistä tehokkaammin. Käytännössä manuaalisten työvaiheiden vähentyessä jäisi enemmän aikaa yrityksen taloustiedon analysoimiselle ja raportoinnille.