Minä voin olla sinullekin isä : Sijaisisyys tunnekokemuksena

Abstract

Isyyden merkitystä korostetaan selvästi vähemmän kuin äitiyden, vaikka nyky-yhteiskunnassa perhemuodot ovat murroksessa ja molempien vanhempien roolit ovat yhtä merkittäviä. Isyyden merkitystä ja kokemusta on tärkeä tutkia, jotta isyyttä voidaan kokonaisvaltaisesti tukea oikealla tavalla. Sijaisisyys koskettaa monia perheitä ja nimenomaan isien kokemuksista ei ole tehty kattavia tutkimuksia.

Tavoitteena on tässä opinnäytetyössä saada selville, millainen sijaisisän isyyden kokemus on. Tarkoituksena on selvittää, millaista sijaisisyys kokonaisuudessaan on, haasteineen ja mahdollisuuksineen. Tarkoituksena on myös saada selville, millaisena perheen arki näyttäytyy sijaisisän näkökulmasta ja miten se vaikuttaa sijaisisän ja lapsen kiintymyssuhteeseen ja sen kehittymiseen. Opinnäytetyössä tutkitaan sijaisisyyden tunne- ja arkielämän kokemuksia suhteessa biologisen isyyden kokemuksiin.

Sijaisisyys saapuu isän elämään hänen toimiessaan perhehoitajana huostaanotetulle lapselle omassa yksityiskodissaan. Lain mukaan sijaisisänä voi toimia henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui kaksi sijaisisää. Haastateltavat on valittu harkinnanvaraisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Materiaali analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin sekä teemahaastattelurungon avulla.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sijaisisät suhtautuvat sijaislapsiin samoin, kuin biologisiin lapsiin ja pyrkivät muodostamaan kiintymyssuhteen lapsentahtisesti. Sijaisisyys on tunnekokemuksena vahva isyyden kokemus, mutta sen monet vaikuttavat tekijät ja haasteet näyttäytyvät arkielämän toiminnoissa. Kiintymyssuhteen laatuun vaikuttaa sijaisisän valmiuksia enemmän sijaislapsen toimintakyky ja -ympäristö ja sen asenteet.

Hyviä jatkotutkimuksen aiheita voisivat olla esimerkiksi sijaislapsen ja sijaisisän välinen kiintymyssuhde lapsen näkökulmasta tai useampien sijaisisien haastatteleminen sijaisisyyden kokemuksesta. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä kaikille eri tahoille, jotka toimivat sijaisperheiden kanssa yhteistyössä.

The significance of fatherhood is emphasised far less than that of motherhood, regardless of the fact that in the modern society, family structures are in transition and the roles of the mother and the father are equally significant. It is important to study what it means to be a father and how people experience the role, so that the process could be supported in a comprehensive and appropriate fashion. Although foster fatherhood affects many families, profound studies on the experiences of foster fathers have not been conducted.

The objective of this study is to determine what kind of a fatherhood experience it is to be a foster father. The intention is to discover what is involved in being a foster father, including both the challenges and the opportunities that come with it. Another goal is to illuminate the aspects of everyday life from the perspective of a foster father and how they affect the development of the relationship with the foster child. This thesis examines the possible differences between foster fatherhood and biological fatherhood from an emotional as well as a practical perspective in order to determine the significance of these differences. A man becomes a foster father when they commit to taking care of a foster child in their private home after the child has been taken into custody. According to the Finnish law, a man is eligible for becoming a foster father if their education, experience or personal characteristics make him suitable for the position.

This thesis is a qualitative type of research and was conducted through semi-structured interviews with two foster fathers that were selected facultatively and expedientely. The data was assessed through content analysis, utilising the framework of the interviews.

The study concludes that foster fathers relate to foster children as they would to biological children and strive to form a relationship at the child’s own pace. The emotional aspect of foster fatherhood is that foster fatherhood in a strong emotional experience of fatherhood, although the characteristics of the relationship, including the challenges it brings, manifest in the daily actions of foster families. This study also suggests that rather than the qualifications of the foster father, the factors that affect the quality of the foster care relationship the most are the competence of the child as well as the environment and the attitudes prevalent within it.

There are some aspects to foster family dynamics that would make for suitable topics for further research, such as the foster father-foster child relationship from the perspective of the child. More foster fathers also need to be interviewed in order to form an inclusive picture of their general experiences. The results of this study are available to all parties operating with foster families.