Metkuissa mukana : lapsen osallistumista vahvistavien toimintatapojen yhteiskehittämisen tuomat muutokset kuntoutuksen ammattilaisten näkökulmasta
Huisman, Annu (2017)
Huisman, Annu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918926
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli tarkoituksena selvittää lapsen omaan kuntoutukseensa osallistumista vahvistavien uusien toimintatapojen kehittämiseen osallistumisen tuomia muutoksia lasten kuntoutuksen ammattilaisten ajattelu- ja toimintatapoihin. Kehittämistoimintaan osallistumisella tarkoitettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Lastensuojelun keskusliiton yhteishankkeena toteuttamaan ja Kelan rahoittamaan LOOK-hankkeeseen (Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa, lapsen edun arviointi, 2014-2017) ja sen yhteiskehittämiseen osallistumista.
Kehittämistyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen tutkimus. Yksilöllisillä teemahaastatteluilla selvitettiin kehittämistoimintaan osallistuneiden lasten kuntoutuksen ammattilaisten ajattelu- ja toimintatavoissa tapahtunutta muutosta. Sisällönanalyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Muutokset näyttäytyivät lapsilähtöisyyden vahvistumisena sekä asiantuntijuuden vahvistumisena. Lapsilähtöisyyden vahvistumiseen liittyvät muutokset olivat lapsen oikeuksien tiedostamista, lapsen osallistumisen ja osallisuuden merkityksen vahvistumista, lapsen ja perheen näkökulmien vahvistumista, lapsen ja perheen motivaation ja sitoutumisen vahvistumista, sekä valmistautumisen tärkeyden korostumista ja tavoitteen asettamisen selkeytymistä. Asiantuntijuuden vahvistumiseen liittyvät muutokset olivat yhteistoimijuuden lisääntymistä, kuntoutuksen ammattilaisen roolin muutosta, osaamisen vahvistumista, itseluottamuksen ja työtyytyväisyyden vahvistumista, oman työn kehittymistä sekä työyhteisön kehittymistä lapsen osallistumista paremmin tukevaksi.
Kehittämistyön tuotoksena syntynyttä kuvausta voidaan hyödyntää LOOK-hankkeen vaikutusten arvioinnissa, kehitettyjen toimintatapojen kouluttamisessa ja siirtämisessä käytäntöön sekä tulevaisuuden kehittämistoiminnan suunnittelussa.
Kehittämistyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen tutkimus. Yksilöllisillä teemahaastatteluilla selvitettiin kehittämistoimintaan osallistuneiden lasten kuntoutuksen ammattilaisten ajattelu- ja toimintatavoissa tapahtunutta muutosta. Sisällönanalyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Muutokset näyttäytyivät lapsilähtöisyyden vahvistumisena sekä asiantuntijuuden vahvistumisena. Lapsilähtöisyyden vahvistumiseen liittyvät muutokset olivat lapsen oikeuksien tiedostamista, lapsen osallistumisen ja osallisuuden merkityksen vahvistumista, lapsen ja perheen näkökulmien vahvistumista, lapsen ja perheen motivaation ja sitoutumisen vahvistumista, sekä valmistautumisen tärkeyden korostumista ja tavoitteen asettamisen selkeytymistä. Asiantuntijuuden vahvistumiseen liittyvät muutokset olivat yhteistoimijuuden lisääntymistä, kuntoutuksen ammattilaisen roolin muutosta, osaamisen vahvistumista, itseluottamuksen ja työtyytyväisyyden vahvistumista, oman työn kehittymistä sekä työyhteisön kehittymistä lapsen osallistumista paremmin tukevaksi.
Kehittämistyön tuotoksena syntynyttä kuvausta voidaan hyödyntää LOOK-hankkeen vaikutusten arvioinnissa, kehitettyjen toimintatapojen kouluttamisessa ja siirtämisessä käytäntöön sekä tulevaisuuden kehittämistoiminnan suunnittelussa.