Mentorointi hiljaisen tiedon jakamisen välineenä Niittytuvalla

Abstract

Sosionomi YAMK-tutkintoa suorittaessa Lapin ammattikorkeakoulussa teimme opinnäytetyön, jossa tutkimme hiljaisen tiedon siirtämistä Nuorten Ystävillä ryhmäkoti Niittytuvalla Muhoksella. Työmme tavoitteena oli kehittää asumisyksikkö Niittytuvalle tehokas ja toimiva tapa siirtää ja säilyttää hiljaista tietoa. Halusimme kehittää yhdessä Niittytuvan henkilöstön kanssa mielekkään viestintämenetelmän, joka toisi tehokkuutta ja sujuvuutta työhön.

Hiljaisen tiedon tärkeys nousi esille omista kokemuksista sekä työelämän tarpeista. Melko nopeasti Niittytuvan asumisyksikkö osoittautui hyväksi paikaksi tutkia hiljaisen tiedon siirron menetelmiä. Kesäkuun alussa järjestimme haastattelun Niittytuvan työntekijöille, jossa kartoitettiin muun muassa millaisia kokemuksia työntekijöillä on hiljaisesta tiedosta ja sen siirtämisestä. Haastattelun perusteella valitsimme yksikköön hiljaisen tiedon siirron menetelmäksi mentoroinnin, jonka avulla vakituiset työntekijät pystyivät perehdyttämään kesän 2017 kesälomasijaiset.

Syksyllä teimme Niittytuvan asumisyksikköön palautekyselyn lomakkeen avulla. Palautteesta nousi esille, että mentorointi oli onnistunut valinta hiljaisen tiedon siirron menetelmäksi. Mentorointi koettiin helpoksi käyttää ja jokaisella vastaajalla oli siitä ennestään kokemuksia. Osa vastaajista kuitenkin koki, ettei ollut saanut tarpeeksi tietoa käytettävästä menetelmästä. Kaikki vastaajat olivat halukkaita käyttämään mentorointia perehdyttäessään seuraavan kerran.

Tutkimuksemme osoitti, että mentorointisopimuksen avulla perehdytyksessä tapahtuva tiedonsiirto on syvempää hiljaisen tiedon jakamista. Jatkotutkimuksien avulla olisi mielenkiintoista seurata mentorointisopimuksien käyttöä pidemmällä ajanjaksolla ja muussakin yhteydessä, kuin ainoastaan uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Toisiko mentorointi jotain uutta myös kokeneille työntekijöille?

While conducting our studies of Master of Social Services in Lappi University of Applied Sciences we studied how to transfer tacit knowledge in Nuorten Ystävät unit Niittytupa in Muhos. Our aim was to develop an effective and op-erational way to transfer and preserve the tacit knowledge. We wanted to de-velop together with the employees a congenial communication method which would bring effectiveness and fluency for their workplace.

The importance of tacit knowledge came up from our own experiences and the need from work. Quite rapidly the unit of Niittytupa proved to be a good place to explore the methods of transfering tacit knowledge. At the beginning of June we interviewed the employees of Niittytupa where we researched what kind of experiences do the employees have about tacit knowledge and transfering it. Based on the interview we selected mentoring for the method as transferring the tacit knowledge. The employees could acquaint new summer workers of summer 2017 with the method we have chosen.

In the autumn we asked feedback with a form. From the feedback rise up that mentoring was a succesfull choice as a method for transferring tacit knowledge. The employees felt that mentoring was easy to use and everybody had already experience from it. Some of the defendants felt that they did not get enough information of the method that was used. All the defendants were willing to use mentoring when they are acquainting for the next time.

Our study showed that with the help of mentoring contract transfering tacit knowledge is deeper transfer of knowledge. It would be interesting to explore in the future how mentoring contract is used for a longer period of time and also with the older employees. Perhaps mentoring can also bring something new also for the older employees?