Kyläyleiskaavoitus käytännössä – case Eräjärvi
Anttila, Sanna (2017)
Anttila, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019127
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin yleiskaavoitukseen kyläyleiskaavoituksen näkökulmasta voimassa olevan lainsäädännön sekä saatavilla olevien oppaiden pohjalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki on myös muuttunut tänä vuonna kyläyleiskaavoitusta ohjaavan lainsäädännön osalta. Tältä osin pohdittiin, mitä muutoksia muuttunut lainsäädäntö tuo kyläyleiskaavoitukseen käytännössä.
Kylän rakenteesta ja sijainnista riippuu, mikä on sopiva maankäytön ohjauskeino kylällä. Opinnäytetyössä pohdittiin, milloin on tarkoituksenmukaista käyttää kyläyleiskaavaa kylien maakäytön ohjaajana vai tarvitaanko kylälle kenties asemakaava. Joillain kylillä myös rakentaminen ilman kaavaa suunnittelutarveratkaisuihin perustuen voi olla järkevin vaihtoehto.
Opinnäytetyössä perehdyttiin myös kyläyleiskaavoitukseen käytännössä Pirkanmaalaisen Eräjärven kylän osalta. Eräjärven kyläyleiskaava on tällä hetkellä valmisteilla toista kertaa kaavaehdotukseksi osana laajaa Oriveden rantaosayleiskaavaa. Työssä kerrattiin Eräjärven kylän kaavoitusprosessia ja pohdittiin, mitä Eräjärven kyläyleiskaavan laatinen omana kokonaisuutenaan olisi tarkoittanut Eräjärven kyläyleiskaavoituksen kannalta, ja miten kyläyleiskaava olisi muuttunut, jos Eräjärvelle olisi tehty kyläyleiskaava uudistuneen lainsäädännön mukaisesti.
Uudistunut lainsäädäntö laajentaa kyläyleiskaavan käyttöä rakentamista ohjaavan kaavana. Etenkin ranta-alueella sijaitsevien kylien osalta lainsäädännön muutoksella on huomattava merkitys, sillä myös kylien ranta-alueet voidaan jatkossa suunnitella kyläyleiskaavalla. Tältä osin uuden lainsäädännön mahdollistama yhtenäinen kaava-alue helpottaisi kylän suunnittelu myös Eräjärvellä. Muita osin kyläyleiskaavoituksen lainsäädännöllisellä muutoksella ei ole Eräjärven kaavoitukseen merkittävää vaikutusta.
Eräjärven kyläyleiskaavoituksen kaavaprosessi olisi helpottunut ja todennäköisesti myös nopeutunut huomattavasti, jos kyläyleiskaava olisi tehty omana kokonaisuutenaan irrallaan rantayleiskaavasta.
Kylät ovat erilaisia, eikä yhtä ainoaa tapaa suunnitella kylien maakäyttöä ole. Tämä opinnäytetyö antaa perustiedot kylien maankäytön suunnitteluun etenkin kyläyleiskaavoituksen osalta (MRL 44 §).
Kylän rakenteesta ja sijainnista riippuu, mikä on sopiva maankäytön ohjauskeino kylällä. Opinnäytetyössä pohdittiin, milloin on tarkoituksenmukaista käyttää kyläyleiskaavaa kylien maakäytön ohjaajana vai tarvitaanko kylälle kenties asemakaava. Joillain kylillä myös rakentaminen ilman kaavaa suunnittelutarveratkaisuihin perustuen voi olla järkevin vaihtoehto.
Opinnäytetyössä perehdyttiin myös kyläyleiskaavoitukseen käytännössä Pirkanmaalaisen Eräjärven kylän osalta. Eräjärven kyläyleiskaava on tällä hetkellä valmisteilla toista kertaa kaavaehdotukseksi osana laajaa Oriveden rantaosayleiskaavaa. Työssä kerrattiin Eräjärven kylän kaavoitusprosessia ja pohdittiin, mitä Eräjärven kyläyleiskaavan laatinen omana kokonaisuutenaan olisi tarkoittanut Eräjärven kyläyleiskaavoituksen kannalta, ja miten kyläyleiskaava olisi muuttunut, jos Eräjärvelle olisi tehty kyläyleiskaava uudistuneen lainsäädännön mukaisesti.
Uudistunut lainsäädäntö laajentaa kyläyleiskaavan käyttöä rakentamista ohjaavan kaavana. Etenkin ranta-alueella sijaitsevien kylien osalta lainsäädännön muutoksella on huomattava merkitys, sillä myös kylien ranta-alueet voidaan jatkossa suunnitella kyläyleiskaavalla. Tältä osin uuden lainsäädännön mahdollistama yhtenäinen kaava-alue helpottaisi kylän suunnittelu myös Eräjärvellä. Muita osin kyläyleiskaavoituksen lainsäädännöllisellä muutoksella ei ole Eräjärven kaavoitukseen merkittävää vaikutusta.
Eräjärven kyläyleiskaavoituksen kaavaprosessi olisi helpottunut ja todennäköisesti myös nopeutunut huomattavasti, jos kyläyleiskaava olisi tehty omana kokonaisuutenaan irrallaan rantayleiskaavasta.
Kylät ovat erilaisia, eikä yhtä ainoaa tapaa suunnitella kylien maakäyttöä ole. Tämä opinnäytetyö antaa perustiedot kylien maankäytön suunnitteluun etenkin kyläyleiskaavoituksen osalta (MRL 44 §).