Tuomioistuinlain (L 673/2016) vaikutukset hovioikeuksiin : Case Vaasan hovioikeus

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on tuomioistuinlaki ja sen vaikutukset hovioikeuksiin. 1.1.2017 voimaan astunut tuomioistuinlaki kumosi eri tuomioistuimia koskevat lait ja asetukset lukuun ottamatta ylimpiä tuomioistuimia koskevia lakeja sekä tuomioistuinten tuomiopiirejä ja toimipaikkoja koskevia asetuksia. Työni tavoitteena oli selvittää miksi uusi laki oli tarpeellinen, mitä uudistettiin hovioikeuksissa sekä miten tuomioistuinlaki vaikuttaa Vaasan hovioikeuden toimintaan käytännössä. Tutkimus oli lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkimus. Lähteinä käytän vanhaa sekä nykyistä lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja artikkeleita, hallituksen esityksiä sekä oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja. Tutkimusaineistona toimivat myös Vaasan hovioikeuden lainkäyttöhenkilökunnan haastattelut. Tuomioistuinlain säätäminen oli suuri rakenteellinen uudistus, joka yhtenäisti tuomioistuimia koskevaa sääntelyä. Tuomioistuinlaki on selkiyttänyt tuomioistuinten asemaa ja antanut niille enemmän itsenäistä päätäntävaltaa. Tuomioistuinten riippumattomuus on vahvistunut ja myös ulospäin tuomioistuinten ja tuomareiden toiminta on nyt läpinäkyvämpää. Lisäksi tuomareiden koulutuksesta on tehty suunnitelmallisempaa lainkäytön laadun takaamiseksi muun muassa sijoittamalla asessorin koulutusvirkoja hovioikeuksiin. Vaasan hovioikeudessa työjärjestys täytyi uudistaa. Pakolliset säännökset, jotka määrättiin tuomioistuinlaissa, on lisätty työjärjestykseen ja mukaan on otettu tarpeellisia säännöksiä kumotusta hovioikeusasetuksesta. Suurimpina muutoksina pidetään asessorin viran sijoittamista Vaasan hovioikeuteen sekä luopuminen esittelijöiden käyttämisestä ratkaisukokoonpanon jäsenenä. Vielä on epävarmaa, kuinka koulutusvirkojen perustaminen pystyy kattamaan tuomioistuinten tarpeet sekä edistämään uutta, ammattitaitoista tuomaripolvea.

The aim of this thesis was to study the effects of the Courts Act on courts of appeal. The Courts Act entered into force on 1 January 2017. It repealed all acts and decrees concerning different courts of law except acts concerning the Supreme Court and Supreme Administrative Court. Decrees regarding the jurisdictions of courts and the locations of places where court session are held were also excluded. The thesis examined why the new law was legislated, what was reformed concerning courts of appeal and how will the Courts Act particularly affect the Vaasa Court of Appeal in practice.

The research was conducted from a juridical point of view. Using legislation, judicial literature and articles, government proposals and statements of the ministry of justice, the research was conducted by interviewing personnel from the Vaasa Court of Appeal.

The research showed that the legislating of the Courts Act was a big structural reform that unified the regulation of courts. The Courts Act has clarified the position of courts and administered them more authority to make decisions independently. Thus, the independence of courts has been strengthened. Also, now the operations of courts and judges are more transparent to the public. In addition, the education and training of judges has been made more methodical to ensure the quality of jurisdiction by, for example, instituting educational positions of assessors in all courts of appeal.

In the Vaasa Court of Appeal, the standing orders of the court had to be renewed. Mandatory regulations from the Courts Act and essential regulations from the inoperative Decree on Courts of Appeal were incorporated. The new position of the assessor and assistant justices no longer being able to be part of the panel of judges were perceived as the biggest changes. It is still uncertain how the educational positions of assessors will be able to cover all the needs of courts and thus help the progress of training a new, competent generation of judges.