Sandwich Enzyme-Linked Immunosorbent Assay (ELISA) Optimization and Validation for Ricin Protein
Donnell, Nina (2017)
Donnell, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119288
Tiivistelmä
Risiini kuuluu Kemiallisen aseen kieltosopimuksen (CWC) listan 1 kemikaaleihin. Sille ei ole tunnettua vastalääkettä ja se on myös terrorismiriski myrkyllisyytensä vuoksi. Mahdollisen väärinkäytön uhan vuoksi on tärkeää, että risiinille on tarkka havainnointimenetelmä. Tässä opinnäytetyössä optimoitiin ja validoitiin entsymaattinen risiinin määritysmenetelmä, kerrosmainen entsyymivälitteinen immunosorbenttimääritys (kerros ELISA) Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutille (VERIFIN).
Kerros ELISA -menetelmän optimointi keskittyi vasta-aineiden biotinylointiin, puskuriliuoksiin, vasta-ainekonsentraatioihin ja entsyymikonjugaatin konsentraatioon. Vasta-aine- ja entsyymikonjugaatin konsentraatiot määritettiin titraamalla ja parhaat konsentraatiot valittiin signaali-kohinasuhteen perusteella. Validointi keskittyi nollarajan (LOB), toteamisrajan (LOD), sisäisen analyysin ja analyysien väliseen tarkkuuteen, saantoon ja spesifisyyteen. LOB:n, LOD:n ja analyysin tarkkuuden tulokset määritettiin useasta ELISA-tuloksesta. Saantokokeissa testattiin ELISA-menetelmää kolmella eri näytematriisilla: maidolla, punaviinillä ja vehnäjauhoilla. Menetelmän spesifisyys testattiin käyttämällä kahta risiinin kaltaista proteiinia, agglutiniinia ja abriinia.
Menetelmän optimointi onnistui ja menetelmällä pystyttiin havaitsemaan vaivattomasti risiinikonsentraatiot 0,03 % BSA ja 0,1 % TritonX PBS liuoksessa 7,6 pg/ml asti. Vasta-aineiden optimoidut konsentraatiot olivat päällystykseen 2,5 µg/ml ja havainnointiin 0,8 µg/ml. Entsyymikonjugaatille optimoitiin 1 ng/ml pitoisuus. LOB oli 2,4 pg/ml ja LOD oli 2,9 pg/ml. Sisäisen analyysin tarkkuus vaihteli 3,9 % ja 105 % välillä. Analyysien välinen tarkkuus vaihteli 14 % ja 35 % välillä. Näytematriisit haittasivat risiini ELISAa, ja näiden osalta saannot jäivät alhaisiksi. Risiini ELISA ristireagoi agglutiniinin kanssa, kun agglutiniinia oli näytteessä 25 pg/ml. Abriini ei sitoutunut käytettyihin risiinivasta-aineisiin.
Kerros ELISA risiinille toimi hyvin, kun käytössä oli optimoitu näyte matriisi, 0,03 % BSA ja 0,1 % TritonX PBS:sä, mutta käytettäessä kolmea testattua matriisia oli niillä huomattava vaikutus analyysiin ja risiinin havainnointiin. Validointitulokset osoittavat, että menetelmässä on vielä useita osa-alueita joita tulisi kehittää.
Kerros ELISA -menetelmän optimointi keskittyi vasta-aineiden biotinylointiin, puskuriliuoksiin, vasta-ainekonsentraatioihin ja entsyymikonjugaatin konsentraatioon. Vasta-aine- ja entsyymikonjugaatin konsentraatiot määritettiin titraamalla ja parhaat konsentraatiot valittiin signaali-kohinasuhteen perusteella. Validointi keskittyi nollarajan (LOB), toteamisrajan (LOD), sisäisen analyysin ja analyysien väliseen tarkkuuteen, saantoon ja spesifisyyteen. LOB:n, LOD:n ja analyysin tarkkuuden tulokset määritettiin useasta ELISA-tuloksesta. Saantokokeissa testattiin ELISA-menetelmää kolmella eri näytematriisilla: maidolla, punaviinillä ja vehnäjauhoilla. Menetelmän spesifisyys testattiin käyttämällä kahta risiinin kaltaista proteiinia, agglutiniinia ja abriinia.
Menetelmän optimointi onnistui ja menetelmällä pystyttiin havaitsemaan vaivattomasti risiinikonsentraatiot 0,03 % BSA ja 0,1 % TritonX PBS liuoksessa 7,6 pg/ml asti. Vasta-aineiden optimoidut konsentraatiot olivat päällystykseen 2,5 µg/ml ja havainnointiin 0,8 µg/ml. Entsyymikonjugaatille optimoitiin 1 ng/ml pitoisuus. LOB oli 2,4 pg/ml ja LOD oli 2,9 pg/ml. Sisäisen analyysin tarkkuus vaihteli 3,9 % ja 105 % välillä. Analyysien välinen tarkkuus vaihteli 14 % ja 35 % välillä. Näytematriisit haittasivat risiini ELISAa, ja näiden osalta saannot jäivät alhaisiksi. Risiini ELISA ristireagoi agglutiniinin kanssa, kun agglutiniinia oli näytteessä 25 pg/ml. Abriini ei sitoutunut käytettyihin risiinivasta-aineisiin.
Kerros ELISA risiinille toimi hyvin, kun käytössä oli optimoitu näyte matriisi, 0,03 % BSA ja 0,1 % TritonX PBS:sä, mutta käytettäessä kolmea testattua matriisia oli niillä huomattava vaikutus analyysiin ja risiinin havainnointiin. Validointitulokset osoittavat, että menetelmässä on vielä useita osa-alueita joita tulisi kehittää.