Erityislasten sosiaalinen osallisuus koulussa
Barkholm, Vertti; Putila, Riikka (2017)
Barkholm, Vertti
Putila, Riikka
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120319418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120319418
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aihe on toimeksianto Suomen Vanhempainliitto ry:ltä. Se liittyy valtakunnalliseen EPeLI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää erityislasten ja heidän huoltajiensa osallisuutta. Työmme tavoitteena on kuvata, miten sosiaalinen osallisuus toteutuu erityisoppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä opettajan ja erityisoppilaiden välillä hankkeen yhdessä pilottiryhmässä. Työmme on laadullinen, käytännönläheinen tutkimus. Hankkeen tutkija Sari Haapakangas keräsi aineiston osallistavalla toimintatutkimuksella menetelmänään osallistuva havainnointi. Hän videoi ja haastatteli erään pilottikoulun yhden pienryhmän oppilaita noin kolmen kuuden ajan. Kerätyn materiaalin analyysin toteutimme teoriaohjaavalla sisältöanalyysillä. Teoriapohjana käytimme Shierin osallisuuden porrasmallia sekä erityisesti Leemannin sosiaalisen osallisuuden jakoa eri toimintoihin.
Aineistomme perusteella erityislasten sosiaalinen osallisuus toteutui useissa tilanteissa heidän omassa luokassa, muttei koko koulussa. Erityisoppilailla oli hyvin vähän vuorovaikutusta yleisopetuksessa olevien oppilaiden kanssa. Leemannin teorian mukaisista sosiaalisen osallisuuden toiminnoista materiaaleistamme löytyi eniten toiminta-ja tieto-osallisuutta. Eri toiminnot toteutuivat monesti limittäin ja yhtäaikaisina. Yhteistä lähes kaikissa taltioiduissa hetkissä oli kerronnallinen osallisuus. Se on uusi osallisuuden muoto, joka tarkoittaa ihmisen roolia yhteisessä tarinassa. Opettajan ja oppilaiden välisessä sosiaalisessa osallisuudessa Shierin porrasmallin ylimmät portaat jäivät saavuttamatta.
Materiaalista nousee vahvasti esille opettajien ja ylipäätään yhteisössä toimivien ihmisten asenteen, arvojen ja toimintatapojen merkitys ja vaikuttavuus osallisuuden suhteen. Myönteinen tunnistaminen ja kuuntelemisen pedagogiikka näkyvät useampaan otteeseen vuorovaikutustilanteissa sosiaalisen osallisuuden mahdollistajina tai puuttuessaan sen esteinä.
Työmme tulokset lisätään hankkeen nettisivuilla olevaan hyvien käytänteiden pankkiin. Hanke hyödyntää tuloksia myös kouluttaessaan erityisopettajia ja vanhempia. Lisäksi niitä voivat hyödyntää kaikki koulussa työskentelevät henkilöt. Tuloksia voidaan käyttää myös muutoksen indikaattoreina pohdittaessa muun muassa uusiamtoimintamalleja, koulutustarpeita ja tutkimusaiheita. Erityislapsi ja hänen hyvinvointinsa ovat lopulta kaiken keskiössä.
Aineistomme perusteella erityislasten sosiaalinen osallisuus toteutui useissa tilanteissa heidän omassa luokassa, muttei koko koulussa. Erityisoppilailla oli hyvin vähän vuorovaikutusta yleisopetuksessa olevien oppilaiden kanssa. Leemannin teorian mukaisista sosiaalisen osallisuuden toiminnoista materiaaleistamme löytyi eniten toiminta-ja tieto-osallisuutta. Eri toiminnot toteutuivat monesti limittäin ja yhtäaikaisina. Yhteistä lähes kaikissa taltioiduissa hetkissä oli kerronnallinen osallisuus. Se on uusi osallisuuden muoto, joka tarkoittaa ihmisen roolia yhteisessä tarinassa. Opettajan ja oppilaiden välisessä sosiaalisessa osallisuudessa Shierin porrasmallin ylimmät portaat jäivät saavuttamatta.
Materiaalista nousee vahvasti esille opettajien ja ylipäätään yhteisössä toimivien ihmisten asenteen, arvojen ja toimintatapojen merkitys ja vaikuttavuus osallisuuden suhteen. Myönteinen tunnistaminen ja kuuntelemisen pedagogiikka näkyvät useampaan otteeseen vuorovaikutustilanteissa sosiaalisen osallisuuden mahdollistajina tai puuttuessaan sen esteinä.
Työmme tulokset lisätään hankkeen nettisivuilla olevaan hyvien käytänteiden pankkiin. Hanke hyödyntää tuloksia myös kouluttaessaan erityisopettajia ja vanhempia. Lisäksi niitä voivat hyödyntää kaikki koulussa työskentelevät henkilöt. Tuloksia voidaan käyttää myös muutoksen indikaattoreina pohdittaessa muun muassa uusiamtoimintamalleja, koulutustarpeita ja tutkimusaiheita. Erityislapsi ja hänen hyvinvointinsa ovat lopulta kaiken keskiössä.