PCR-menetelmä ulosteen parasiittinäytteiden diagnostiikassa : vertailu parasitologian nykyisiin menetelmiin
Pulliainen, Tiina (2017)
Pulliainen, Tiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419483
Tiivistelmä
Polymeraasiketjureaktio (PCR) on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi tunnistaa eri mikrobeja. Parasiitit ovat taksonomisesti monimuotoinen eliöryhmä, joka luo haasteita PCR-menetelmän käyttöönottoon niiden diagnostiikassa. Pelkästään ulosteesta voi löytyä matoja, toukkia tai alkueläimiä, joten yleis-PCR-tutkimusta on vaikea kehittää. Viime aikoina markkinoille on tullut multiplex PCR-kittejä, joiden avulla voidaan tunnistaa luotettavasti ja nopeasti useita patogeenisia parasiittejä yhdellä kertaa samasta näytteestä.
HUSLAB:n parasitologian laboratorion henkilökunta kokee ajoittain töiden kasaantuvan, joka johtaa tulosten viivästymiseen ja voi pahimmillaan vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. PCR-menetelmästä on toivottu apua tilanteeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata parasitologian nykyisten tutkimusmenetelmien (-AmebVr, F-GiCrAg, F-EhistAg, F-CryptVr ja F-Para-O) sekä PCR-menetelmän työprosessit ja verrata niistä syntyviä kustannuksia mukaan luettuna niihin käytetty työ- ja perehdytysaika. Tavoitteena oli selvittää, onko me-netelmien välillä kustannuseroja ja kuinka paljon PCR-menetelmään siirtyminen vaikuttaa parasitologian vuosittaisiin näytemääriin. Tavoitteena oli myös selvittää, onko muutoksen myötä mahdollista luopua nykyisissä menetelmissä käytettävistä haitallisista kemikaaleista. Saatujen tulosten perusteella oli mahdollista pohtia, onko tulevaisuudessa mahdollista siirtää myös muita parasitologian tutkimuksia PCR-menetelmälle.
Opinnäytetyön aineistoksi kerättiin HUSLAB:n tilastoista näytemäärät vuosilta 2013-2016, materiaalien hinnat sekä työntekijöistä työnantajalle koituvat vuosittaiset kulut tuntipalkan laskemiseksi. Menetelmien kustannuserot laskettiin, vertaamalla parasitologian nykyisiin tutkimuksiin kuluvia työtunteja ja materiaaleja PCR-menetelmän kuluihin. Jokaisessa tutkimuksessa laskettiin varsinaiset työpanosta vaativat vaiheet ja ajat.
Opinnäytetyön tulosten perusteella, voidaan todeta, että PCR-menetelmän kustannukset ovat parasitologian nykyisiä menetelmiä alhaisempia. Menetelmämuutoksen avulla on mahdollista myös luopua useista nykyisten tutkimusmenetelmien haitallisista kemikaaleista. PCR-menetelmän avulla on mahdollista korvata osittain viisi nykyistä menetelmää. PCR-laboratoriossa ei ainakaan vielä tutkita kaikkia parasiittejä, joita kyseisillä menetelmillä on mahdollista tunnistaa. Osittainen muutos saattaa olla aluksi sekavaa, niin työntekijöille, kuin tutkimuksia pyytäville yksiköillekin. Siirtymävaiheen jälkeen viiden tutkimuspyynnön vaihtuminen yhdeksi, tulee helpottamaan pyyntöjen tekemistä. PCR-menetelmä on nykyisiä tutkimuksia herkempi, joten muutoksen avulla on mahdollista saada potilaille entistä tarkempia tuloksia vain yhdestä ulostenäytteestä.
HUSLAB:n parasitologian laboratorion henkilökunta kokee ajoittain töiden kasaantuvan, joka johtaa tulosten viivästymiseen ja voi pahimmillaan vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. PCR-menetelmästä on toivottu apua tilanteeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata parasitologian nykyisten tutkimusmenetelmien (-AmebVr, F-GiCrAg, F-EhistAg, F-CryptVr ja F-Para-O) sekä PCR-menetelmän työprosessit ja verrata niistä syntyviä kustannuksia mukaan luettuna niihin käytetty työ- ja perehdytysaika. Tavoitteena oli selvittää, onko me-netelmien välillä kustannuseroja ja kuinka paljon PCR-menetelmään siirtyminen vaikuttaa parasitologian vuosittaisiin näytemääriin. Tavoitteena oli myös selvittää, onko muutoksen myötä mahdollista luopua nykyisissä menetelmissä käytettävistä haitallisista kemikaaleista. Saatujen tulosten perusteella oli mahdollista pohtia, onko tulevaisuudessa mahdollista siirtää myös muita parasitologian tutkimuksia PCR-menetelmälle.
Opinnäytetyön aineistoksi kerättiin HUSLAB:n tilastoista näytemäärät vuosilta 2013-2016, materiaalien hinnat sekä työntekijöistä työnantajalle koituvat vuosittaiset kulut tuntipalkan laskemiseksi. Menetelmien kustannuserot laskettiin, vertaamalla parasitologian nykyisiin tutkimuksiin kuluvia työtunteja ja materiaaleja PCR-menetelmän kuluihin. Jokaisessa tutkimuksessa laskettiin varsinaiset työpanosta vaativat vaiheet ja ajat.
Opinnäytetyön tulosten perusteella, voidaan todeta, että PCR-menetelmän kustannukset ovat parasitologian nykyisiä menetelmiä alhaisempia. Menetelmämuutoksen avulla on mahdollista myös luopua useista nykyisten tutkimusmenetelmien haitallisista kemikaaleista. PCR-menetelmän avulla on mahdollista korvata osittain viisi nykyistä menetelmää. PCR-laboratoriossa ei ainakaan vielä tutkita kaikkia parasiittejä, joita kyseisillä menetelmillä on mahdollista tunnistaa. Osittainen muutos saattaa olla aluksi sekavaa, niin työntekijöille, kuin tutkimuksia pyytäville yksiköillekin. Siirtymävaiheen jälkeen viiden tutkimuspyynnön vaihtuminen yhdeksi, tulee helpottamaan pyyntöjen tekemistä. PCR-menetelmä on nykyisiä tutkimuksia herkempi, joten muutoksen avulla on mahdollista saada potilaille entistä tarkempia tuloksia vain yhdestä ulostenäytteestä.