Ilmatiiveyden varmentaminen työmaalla
Pigg, Olli (2010)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068139
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tehtiin NCC Rakennus Oy:n asuntorakentamisen yksikölle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laadunvarmistusmenettelyn tarkastusten vaikutusta rakennuksen ilmatiiveyteen. Tulosten perusteella oli tarkoitus tarkastella ilmatiiveyden laadunvarmistuksen laajuutta tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli jatkokehittää keväällä 2009 Metropolia AMK:lle tehdyssä projektityössä kehitettyä ilmatiiveyden laadunvarmistuksen toimintamallia. Tutkimus rajattiin koskemaan pelkästään betonirakenteisia asuinkerrostaloja.
Työssä tutkittiin laadunvarmistustoimenpiteiden vaikutusta ilmatiiveyteen työmaatestien avulla. Testeissä suoritettiin ikkunoiden ja parvekkeen ovien asennustarkastus ja dokumentoitiin puutteet. Dokumentit tarkastuksista lähetettiin työmaalle ja niiden perusteella työmaa teki tarvittavat korjaukset. Myöhemmin samassa kohteessa suoritettiin ilmatiiviysmittaukset, jolloin nähtiin asennustarkastuksen vaikutukset ilmatiiveyteen. Vuotokohdat paikannettiin lämpökameralla. Testikohteita otettiin tutkimukseen mukaan yhteensä kaksi. Ilmatiiveyden laadunvarmistuksen toimintamallia kehitettiin työmaatestien ohessa. Teoria aiheeseen saatiin alan kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista. Lisätietoa aiheesta hankittiin haastattelemalla alan ammattilaisia.
Ilmatiiviysmittauksissa mitattiin ilmanvuotoluvuksi, joka kuvaa rakennuksen ilmatiiveyttä, mitattiin testikohde 1:ssä 0,64 1/h, ja testikohde 2:ssa 0,44 1/h. Mittauksista saatujen tulosten perusteella huomattiin, että hyvin asennetut ikkunat ja parvekkeen ovet vähentävät ilmavuotoja. Siten myös niiden laadunvarmistus on tärkeässä osassa, jotta saavutetaan hyvä ilmatiiveyden taso. Lisäksi voidaan päätellä, että ikkunoiden ja parvekkeen ovien karmien ja seinän sauman sisäpinnan kittauksella vältetään karmivuodot. Testauksen tarkistuksissa keskityttiin laadunvarmistuksen tarkastuksiin asuntojen osalta, mutta mittauksissa huomattiin, että yleisiin tiloihin ja käytävään tulee myös kiinnittää huomiota. Materiaalivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota materiaalin käyttöikään, jotta ilmatiiviys säilyy pitempään.
Työssä tutkittiin laadunvarmistustoimenpiteiden vaikutusta ilmatiiveyteen työmaatestien avulla. Testeissä suoritettiin ikkunoiden ja parvekkeen ovien asennustarkastus ja dokumentoitiin puutteet. Dokumentit tarkastuksista lähetettiin työmaalle ja niiden perusteella työmaa teki tarvittavat korjaukset. Myöhemmin samassa kohteessa suoritettiin ilmatiiviysmittaukset, jolloin nähtiin asennustarkastuksen vaikutukset ilmatiiveyteen. Vuotokohdat paikannettiin lämpökameralla. Testikohteita otettiin tutkimukseen mukaan yhteensä kaksi. Ilmatiiveyden laadunvarmistuksen toimintamallia kehitettiin työmaatestien ohessa. Teoria aiheeseen saatiin alan kirjallisuudesta ja aiemmista tutkimuksista. Lisätietoa aiheesta hankittiin haastattelemalla alan ammattilaisia.
Ilmatiiviysmittauksissa mitattiin ilmanvuotoluvuksi, joka kuvaa rakennuksen ilmatiiveyttä, mitattiin testikohde 1:ssä 0,64 1/h, ja testikohde 2:ssa 0,44 1/h. Mittauksista saatujen tulosten perusteella huomattiin, että hyvin asennetut ikkunat ja parvekkeen ovet vähentävät ilmavuotoja. Siten myös niiden laadunvarmistus on tärkeässä osassa, jotta saavutetaan hyvä ilmatiiveyden taso. Lisäksi voidaan päätellä, että ikkunoiden ja parvekkeen ovien karmien ja seinän sauman sisäpinnan kittauksella vältetään karmivuodot. Testauksen tarkistuksissa keskityttiin laadunvarmistuksen tarkastuksiin asuntojen osalta, mutta mittauksissa huomattiin, että yleisiin tiloihin ja käytävään tulee myös kiinnittää huomiota. Materiaalivalinnoissa tulee kiinnittää huomiota materiaalin käyttöikään, jotta ilmatiiviys säilyy pitempään.

