Aktigrafin sijoittelu rekisteröinnissä : vertaileva tutkimus ranteen ja vyötärön välillä
Sorvali, Nina (2017)
Sorvali, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519855
Tiivistelmä
Unitutkimuksia tehdään unirytmin, unen määrän tai laadun tutkimista tai unihäiriöiden hoidon seuraamista varten. Eräs tutkimuksissa käytettävä laite on vuorokausirytmin seurantaan tarkoitettu liikeaktiivisuutta rekisteröivä aktigrafi. Tavanomaisesti laitetta käytetään ranteessa tai nilkassa, mutta kaikissa ammateissa nämä sijainnit eivät sovi aktigrafin pitämiseen.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli vertailla tuloksia ranteen ja vyötärön välillä. Tutkimuksessa käytettiin Jorvin sairaalan käytössä olevia aktigrafimalleja. Vertailtaviksi parametreiksi valittiin uniaika, unen tehokkuus, sekä yö- ja päiväajan liikeaktiivisuus. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, voidaanko unitutkimuksissa käyttää vyötärösijoitusta aktigrafirekisteröintiin, ja millä vertailuun valituista parametreista tulokset erosivat vähiten. Vapaaehtoisia tutkittavia oli 12. Tutkittavat pitivät kolmen vuorokauden ajan aktigrafia samanaikaisesti sekä ranteessa että vyötäröllä. Rekisteröintijakson aikana käytettiin unipäiväkirjaa. Unipäiväkirjaan merkittiin tarkka nukkumaanmeno- ja heräämisaika, yön aikaiset heräämiset, raskas fyysinen rasitus, sekä yli 15 minuutin pituiset päiväunet. Rekisteröintitulokset analysoitiin aktigrafiin kuuluvalla tietokoneohjelmalla. Vertailuun valitusta parametrilta jokaisen tutkittavan ranne- ja vyötärörekisteröinnin tuloksista laskettiin henkilökohtainen keskiarvo. Tutkittavien parametrikohtaiset keskiarvot laskettiin yhteen, ja niistä laskettiin yhteinen keskiarvo sekä ranne- että vyötärörekisteröinneille. Keskiarvon laskenta suoritettiin uniajalle, unen tehokkuudelle sekä yö- ja päiväajan liikeaktiivisuudelle.
Tutkimuksessa todettiin, että ranteesta ja vyötäröltä rekisteröityjen tulosten erot olivat kaikilla parametreilla erittäin merkitsevät. Tulosten korrelaatio sen sijaan oli uniajan osalta tilastollisesti erittäin merkitsevä. Unen tehokkuuden ja yöajan aktiivisuuden korrelaatio oli
tilastollisesti merkitsevä. Päiväajan aktiivisuudessa ei ollut havaittavissa korrelaatiota. Uniajan vyötärörekisteröinnille laskettiin ranteen ja vyötärön välisten erojen keskiarvoista korjaustekijä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vyötärösijoitusta voidaan käyttää unitutkimuksissa vain uniajan suuntaa antavaan määrittämiseen edellyttäen, että tulosten tulkitsemisessa käytetään korjaustekijää.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli vertailla tuloksia ranteen ja vyötärön välillä. Tutkimuksessa käytettiin Jorvin sairaalan käytössä olevia aktigrafimalleja. Vertailtaviksi parametreiksi valittiin uniaika, unen tehokkuus, sekä yö- ja päiväajan liikeaktiivisuus. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, voidaanko unitutkimuksissa käyttää vyötärösijoitusta aktigrafirekisteröintiin, ja millä vertailuun valituista parametreista tulokset erosivat vähiten. Vapaaehtoisia tutkittavia oli 12. Tutkittavat pitivät kolmen vuorokauden ajan aktigrafia samanaikaisesti sekä ranteessa että vyötäröllä. Rekisteröintijakson aikana käytettiin unipäiväkirjaa. Unipäiväkirjaan merkittiin tarkka nukkumaanmeno- ja heräämisaika, yön aikaiset heräämiset, raskas fyysinen rasitus, sekä yli 15 minuutin pituiset päiväunet. Rekisteröintitulokset analysoitiin aktigrafiin kuuluvalla tietokoneohjelmalla. Vertailuun valitusta parametrilta jokaisen tutkittavan ranne- ja vyötärörekisteröinnin tuloksista laskettiin henkilökohtainen keskiarvo. Tutkittavien parametrikohtaiset keskiarvot laskettiin yhteen, ja niistä laskettiin yhteinen keskiarvo sekä ranne- että vyötärörekisteröinneille. Keskiarvon laskenta suoritettiin uniajalle, unen tehokkuudelle sekä yö- ja päiväajan liikeaktiivisuudelle.
Tutkimuksessa todettiin, että ranteesta ja vyötäröltä rekisteröityjen tulosten erot olivat kaikilla parametreilla erittäin merkitsevät. Tulosten korrelaatio sen sijaan oli uniajan osalta tilastollisesti erittäin merkitsevä. Unen tehokkuuden ja yöajan aktiivisuuden korrelaatio oli
tilastollisesti merkitsevä. Päiväajan aktiivisuudessa ei ollut havaittavissa korrelaatiota. Uniajan vyötärörekisteröinnille laskettiin ranteen ja vyötärön välisten erojen keskiarvoista korjaustekijä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vyötärösijoitusta voidaan käyttää unitutkimuksissa vain uniajan suuntaa antavaan määrittämiseen edellyttäen, että tulosten tulkitsemisessa käytetään korjaustekijää.