Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Kotihoidon hoitohenkilöstön hygieniaosaamisen tukeminen lähiesimiesten näkökulmasta
Seitalahti, Tiiu (2017)
Seitalahti, Tiiu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519836
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kotihoidon lähiesimiesten näkemyksiä siitä, miten he tukevat työntekijöiden hygieniaosaamista. Lisäksi kysyttiin, miten kotihoidon lähiesimiesten hygieniatyötä tulee vastaajien mielestä kehittää. Tavoitteena on kotihoidon hygieniatyön kehittäminen. Kartoitus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan kotihoidon lähiesimiehillä ei ollut keinoja tukea työntekijöiden hygieniaosaamista riittävästi, mihin mahdollisesti vaikutti esimiestehtävissä toimivan henkilön peruskoulutus. Kaikilla esimiestehtävissä toimivilla henkilöillä ei ollut terveydenhuoltoalan koulutusta. Lisäksi uuden työntekijän perehdytys kokonaisuutena koettiin hallitsemattomaksi, eikä toiminnan onnistumista juurikaan kontrolloitu. Hoitotyön hygienian ja aseptisten työskentelytaitojen valvominen on hankalaa kotihoitotyön luonteen vuoksi. Oikeiden toimintakäytänteiden oppiminen jäi lähes täysin työntekijän omalle vastuulle. Perehdytystilanteissa esimiehet luottivat siihen, että perehdyttäjä huolehtii työssä ohjaamisesta. Henkilöstöasioista kertominen koettiin perehdytystilanteissa kuuluvan esimiehille. Toimintaohjeistus on kaikille Helsingin kaupungin kotihoidon lähiesimiehille yhteneväinen, mutta tulosten mukaan toimintakäytänteet vaihtelivat esimiehestä riippuen. Esimiestyön monisäikeisyyden ja kiireen vuoksi valtaosa vastaajista koki, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kun pitäisi.
Vastaajat toivat selkeästi ilmi, että työntekijän kiinnostus ja innostuneisuus omasta työstään vaikutti merkittävästi haluun kouluttautua. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että asiakastyö menee koulutuksiin ilmoittautumisen ja osallistumisen edelle. Tulosten mukaan hoitotyön hygienia- ja aseptiikkakoulutukset koettiin tarpeellisina. Vastaajien mielestä hygieniayhdyshenkilön roolia ei työyhteisössä oteta riittävän vakavasti ja tämän vuoksi osaamisen hyödyntämistä ei tapahdu. Hygieniahoitajan aktiivista jalkautumista pidettiin tärkeänä tiedon soveltamiseksi käytännön työhön. Esimiesten vaihtelevan koulutustaustan vuoksi hoitotyön hygienia- ja aseptiikkakoulutuksia tulee suunnata myös heille. Kokonaisvastuu ja valvonta kuuluvat yksiköiden esimiehille.
Jatkossa olisi tarpeellista kartoittaa uuden työntekijän perehdytys-prosessin kehittämistarpeita. Osaksi kotihoidon työntekijöiden perehdytystä olisi aiheellista kehittää menetelmiä hygieniaosaamisen valvomiseksi ja varmistamiseksi.
Tulosten mukaan kotihoidon lähiesimiehillä ei ollut keinoja tukea työntekijöiden hygieniaosaamista riittävästi, mihin mahdollisesti vaikutti esimiestehtävissä toimivan henkilön peruskoulutus. Kaikilla esimiestehtävissä toimivilla henkilöillä ei ollut terveydenhuoltoalan koulutusta. Lisäksi uuden työntekijän perehdytys kokonaisuutena koettiin hallitsemattomaksi, eikä toiminnan onnistumista juurikaan kontrolloitu. Hoitotyön hygienian ja aseptisten työskentelytaitojen valvominen on hankalaa kotihoitotyön luonteen vuoksi. Oikeiden toimintakäytänteiden oppiminen jäi lähes täysin työntekijän omalle vastuulle. Perehdytystilanteissa esimiehet luottivat siihen, että perehdyttäjä huolehtii työssä ohjaamisesta. Henkilöstöasioista kertominen koettiin perehdytystilanteissa kuuluvan esimiehille. Toimintaohjeistus on kaikille Helsingin kaupungin kotihoidon lähiesimiehille yhteneväinen, mutta tulosten mukaan toimintakäytänteet vaihtelivat esimiehestä riippuen. Esimiestyön monisäikeisyyden ja kiireen vuoksi valtaosa vastaajista koki, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kun pitäisi.
Vastaajat toivat selkeästi ilmi, että työntekijän kiinnostus ja innostuneisuus omasta työstään vaikutti merkittävästi haluun kouluttautua. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että asiakastyö menee koulutuksiin ilmoittautumisen ja osallistumisen edelle. Tulosten mukaan hoitotyön hygienia- ja aseptiikkakoulutukset koettiin tarpeellisina. Vastaajien mielestä hygieniayhdyshenkilön roolia ei työyhteisössä oteta riittävän vakavasti ja tämän vuoksi osaamisen hyödyntämistä ei tapahdu. Hygieniahoitajan aktiivista jalkautumista pidettiin tärkeänä tiedon soveltamiseksi käytännön työhön. Esimiesten vaihtelevan koulutustaustan vuoksi hoitotyön hygienia- ja aseptiikkakoulutuksia tulee suunnata myös heille. Kokonaisvastuu ja valvonta kuuluvat yksiköiden esimiehille.
Jatkossa olisi tarpeellista kartoittaa uuden työntekijän perehdytys-prosessin kehittämistarpeita. Osaksi kotihoidon työntekijöiden perehdytystä olisi aiheellista kehittää menetelmiä hygieniaosaamisen valvomiseksi ja varmistamiseksi.