Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

The Golden Hour ― Lapsentahtinen ensi-imetys : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Makkonen, Marjo; Alian, Johanna (2017)

 
Avaa tiedosto
Alian_Johanna Makkonen_Marjo.pdf (687.5Kt)
Lataukset: 


Makkonen, Marjo
Alian, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120620007
Tiivistelmä
The Golden Hour kertoo vastasyntyneen vaistonvaraisesta toiminnasta syntymän jälkeen. Ensimmäiset kansainväliset tutkimukset aiheesta on tehty jo 1990-luvun alkupuolella. The Golden Hour valikoitui tutkimuksemme aiheeksi, sillä suomenkielistä tietoa asiasta on vähän. Tutkimus on tehty yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata The Golden Hour ―lapsentahtinen ensi-imetys, sen hyödyt sekä siihen yhteydessä olevat tekijät normaalin alatiesynnytyksen jälkeen. Tavoitteena oli saada suomenkielistä tietoa tutkittavasta asiasta. Suomenkielinen tieto lisää hoitohenkilökunnan ymmärrystä lapsentahtisesta ensi-imetyksestä ja sen hyödyistä äidille ja lapselle. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan vahvistaa äidin ja vastasyntyneen vuorovaikutusta sekä lisätä äidin onnistumisen kokemuksia imetyksessä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kätilöopiskelijoiden kouluttamisessa ja kätilöiden täydennyskoulutuksessa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineistona käytettiin syntymän jälkeistä aikaa koskevaa kansainvälistä ja kansallista tutkimusta. Aineisto kerättiin seuraavista elektronisista tietokannoista: Cochrane, Ebsco (Chinal & Academic Search Elite), Elsevier Science Direct sekä Pudmed. Lopulliseen analyysiin valikoitui yhdeksän tutkimusta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimuksen tulosten mukaan lapsentahtinen ensi-imetys sisältää tietyt vaiheet, joiden kautta lapsi hakeutuu vaistovaraisesti syntymänsä jälkeen äitinsä rinnalle. Ensimmäinen tunti on lapselle kehityksellisesti erityisen tärkeä. Ihokontaktissa vietetyllä syntymän jälkeisellä ajalla on lapselle lyhyt- ja pitkävaikutteisia hyötyjä sekä psyykkisesti että fyysisesti. Lapsentahtinen ensi-imetys edistää imetyksen onnistumista, tasaa lapsen elintoimintoja sekä parantaa äidin ja lapsen vuorovaikutusta. Merkittävimpiä lapsentahtista ensi-imetystä edistäviä tekijöitä olivat lapsen suuri syntymäpaino, äidin ja lapsen hyvä vointi sekä henkilökunnan tuki. Haittaavia tekijöitä olivat kiire synnytyssairaalassa, haluttomuus ihokontaktiin, henkilökunnan tuen puute, äidin ja lapsen huono vointi sekä äidin selkäydinpuudutus synnytyksen aikana. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tieto lapsentahtisesta ensi-imetyksestä tulisi saavuttaa äidit jo raskausaikana. Hoitohenkilökunnan toimintaa tulee kehittää lapsen vaistonvaraista toimintaa tukevaksi. Vaistonvaraiseen toimintaan ei tulisi myöskään puuttua ilman lääketieteellistä syytä, joten hoitotoimenpiteet, kuten punnitukset, mittaukset tai injektion annot ovat syytä tehdä vasta onnistuneen lapsentahtisen ensi-imetyksen jälkeen.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste