"He ei ole läsnä" : Vuorovaikutteinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla
Tammilehto, Jasmi (2017)
Tammilehto, Jasmi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720195
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia johtamisesta ja miten se vaikuttaa heidän työhyvinvointiinsa. Tutkimuksessa selvitettiin mitkä asiat johtamisessa vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin voimavarakeskeisesti ja kuormittavasti.
Opinnäytetyöni aineisto on saatu Onni tulee puun takaa-hankkeesta. Hankkeen tarkoituksena oli kuvata laajasti työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeeseen osallistuneille metsä- ja sosiaali- ja terveysalan yrityksille tehtiin ryhmähaastattelut, joissa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä tekijöistä. Haastateltavia oli yhteensä 99 ja yrityksiä oli yhteensä viisi. Opinnäytetyössäni on käytetty neljän sosiaali- ja terveysalan yrityksen teemahaastattelua. Ryhmähaastattelut olivat teemahaastatteluja, joiden runko oli kehitetty hanketta varten. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan voimavaratekijöiksi nousivat tuki ja kannustus työhön, arvostava vuorovaikutus, yhteistoiminnallisuus, työhyvinvointia tukevat arvot, viestintä ja kehittyminen ja kouluttautuminen. Kuormitustekijöiksi nousivat johtajuuden puute, arvostuksen puute, läsnäolon puute, työntekijän tukemisen puute ja ongelmat viestinnässä. Samoja teemoja löytyi sekä voimavaratekijöissä, että kuormitustekijöissä. Haastatteluista nousi esiin esimiehen antaman palautteen ja kiitoksen vaikutukset työhyvinvointiin. Työntekijät, jotka saivat palautetta ja kiitosta esimiehiltään kokivat sen voimaannuttavaksi ja motivoivaksi. Työntekijät toivoivat saavansa enemmän palautetta ja kiitosta esimieheltään ja, kokivat sen olevan palkitsevampaa kuin organisaatioissa käytetyt palkitsemismallit.
Esimiesten vuorovaikutteinen johtaminen lisää työhyvinvointia. Työhyvinvointi ei parane pelkällä esimiesten koulutuksella, vaan koko työyhteisön koulutuksella ja kehittymisellä. Yhdessä tekeminen, yhteinen ymmärrys ja vuoropuhelu ovat asioita, joita työyhteisössä tulisi tehdä enemmän, ja jotka parantavat esimiesten ja työntekijöiden työhyvinvointia ja keskinäistä ymmärrystä.
Opinnäytetyöni aineisto on saatu Onni tulee puun takaa-hankkeesta. Hankkeen tarkoituksena oli kuvata laajasti työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeeseen osallistuneille metsä- ja sosiaali- ja terveysalan yrityksille tehtiin ryhmähaastattelut, joissa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä tekijöistä. Haastateltavia oli yhteensä 99 ja yrityksiä oli yhteensä viisi. Opinnäytetyössäni on käytetty neljän sosiaali- ja terveysalan yrityksen teemahaastattelua. Ryhmähaastattelut olivat teemahaastatteluja, joiden runko oli kehitetty hanketta varten. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan voimavaratekijöiksi nousivat tuki ja kannustus työhön, arvostava vuorovaikutus, yhteistoiminnallisuus, työhyvinvointia tukevat arvot, viestintä ja kehittyminen ja kouluttautuminen. Kuormitustekijöiksi nousivat johtajuuden puute, arvostuksen puute, läsnäolon puute, työntekijän tukemisen puute ja ongelmat viestinnässä. Samoja teemoja löytyi sekä voimavaratekijöissä, että kuormitustekijöissä. Haastatteluista nousi esiin esimiehen antaman palautteen ja kiitoksen vaikutukset työhyvinvointiin. Työntekijät, jotka saivat palautetta ja kiitosta esimiehiltään kokivat sen voimaannuttavaksi ja motivoivaksi. Työntekijät toivoivat saavansa enemmän palautetta ja kiitosta esimieheltään ja, kokivat sen olevan palkitsevampaa kuin organisaatioissa käytetyt palkitsemismallit.
Esimiesten vuorovaikutteinen johtaminen lisää työhyvinvointia. Työhyvinvointi ei parane pelkällä esimiesten koulutuksella, vaan koko työyhteisön koulutuksella ja kehittymisellä. Yhdessä tekeminen, yhteinen ymmärrys ja vuoropuhelu ovat asioita, joita työyhteisössä tulisi tehdä enemmän, ja jotka parantavat esimiesten ja työntekijöiden työhyvinvointia ja keskinäistä ymmärrystä.