Ranteen traumakuvantaminen : kirjallisuuskatsaus
Heikkinen, Ilkka (2017)
Heikkinen, Ilkka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820252
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia projektioita traumaranteen natiiviröntgentutkimuksissa käytetään. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää röntgenhoitajien ja röntgenhoitajaopiskelijoiden itseopiskelumateriaalina.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka sopii tämän kaltaisen tutkimuksen tekemiseen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää, millaisia projektioita traumaranteen natiiviröntgentutkimuksissa käytetään. Aineisto haettiin PubMed, CINAHL, Medic ja Science Direct -tietokannoista. Hakusanoina käytettiin erilaisina yhdistelminä sanoja wrist, trauma, radiology, imaging, x-ray ja ranne. Hakutuloksista valittiin otsikon perusteella tutkimukset jatkoanalysointiin. Aineistohaku rajattiin vuosille 1996-2017. Haun perusteella valittiin tutkimusaineistoksi 9 tutkimusartikkelia. Artikkeleista 7 oli englanninkielisiä ja kaksi suomenkielistä. Hakuprosessi dokumentoitiin kirjallisuuskatsauksen luotettavuuden varmistamiseksi.
Tuloksia tarkastellessa kävivät ilmi erilaiset suositukset ranteen kuvantamiseen traumatilanteessa. Kuvantamiseen suositeltiin pääsääntöisesti PA- ja sivusuunnan natiiviröntgenkuvia ja erikseen pyydettäessä viistosuunnan natiiviröntgenkuvia. Tutkimuksista kävi myös ilmi, että rutiininomaisesti voidaan ottaa jopa neljäkin natiiviprojektiota epäiltäessä ranteenvammaa. Neljän projektion avulla murtuman havainnoiminen kasvoi. Tuloksista käy myös että, useissa artikkeleissa vaihtoehtoinen kuvantaminen ranteen traumalle oli tietokonetomografia tutkimus jatkotutkimuksena natiiviröntgenkuville tai vaihtoehtoisesti primäärinä kuvantamismenetelmänä.
Jatkotutkimushaasteina voisivat olla ranteen traumakuvantaminen tietokonetomografialaitteistolla sekä annosmäärien vertailu ranteen natiiviprojektioiden ja tietokonetomografian välillä. Nykyisellä tietokonetomografia tekniikalla saadaan kolmiulotteinen kuva samalla säderasituksella.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka sopii tämän kaltaisen tutkimuksen tekemiseen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää, millaisia projektioita traumaranteen natiiviröntgentutkimuksissa käytetään. Aineisto haettiin PubMed, CINAHL, Medic ja Science Direct -tietokannoista. Hakusanoina käytettiin erilaisina yhdistelminä sanoja wrist, trauma, radiology, imaging, x-ray ja ranne. Hakutuloksista valittiin otsikon perusteella tutkimukset jatkoanalysointiin. Aineistohaku rajattiin vuosille 1996-2017. Haun perusteella valittiin tutkimusaineistoksi 9 tutkimusartikkelia. Artikkeleista 7 oli englanninkielisiä ja kaksi suomenkielistä. Hakuprosessi dokumentoitiin kirjallisuuskatsauksen luotettavuuden varmistamiseksi.
Tuloksia tarkastellessa kävivät ilmi erilaiset suositukset ranteen kuvantamiseen traumatilanteessa. Kuvantamiseen suositeltiin pääsääntöisesti PA- ja sivusuunnan natiiviröntgenkuvia ja erikseen pyydettäessä viistosuunnan natiiviröntgenkuvia. Tutkimuksista kävi myös ilmi, että rutiininomaisesti voidaan ottaa jopa neljäkin natiiviprojektiota epäiltäessä ranteenvammaa. Neljän projektion avulla murtuman havainnoiminen kasvoi. Tuloksista käy myös että, useissa artikkeleissa vaihtoehtoinen kuvantaminen ranteen traumalle oli tietokonetomografia tutkimus jatkotutkimuksena natiiviröntgenkuville tai vaihtoehtoisesti primäärinä kuvantamismenetelmänä.
Jatkotutkimushaasteina voisivat olla ranteen traumakuvantaminen tietokonetomografialaitteistolla sekä annosmäärien vertailu ranteen natiiviprojektioiden ja tietokonetomografian välillä. Nykyisellä tietokonetomografia tekniikalla saadaan kolmiulotteinen kuva samalla säderasituksella.