Hoitohenkilökunnan alaistaidot ja esimies-alaissuhde Helsingin kaupungin sisätautien poliklinikoilla
Lummepuro, Laura (2017)
Lummepuro, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720213
Tiivistelmä
Viimeisten vuosikymmenten aikana työelämä on muuttunut voimakkaasti. Tulevaisuudessa muutos ja epävarmuus tulevat todennäköisesti kasvamaan työelämässä. Työyhteisöjen tulosten on parannuttava, mikä tarkoittaa sitä, että työyhteisöjen ja niiden työntekijöiden suoritusten on parannuttava samanaikaisesti. Nuo suoritukset ovat riippuvaisia henkilöstön ja työyhteisön osaamisesta. Osaamisen yhteydessä puhutaan usein alaistaidoista.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaiseksi hoitohenkilökunta arvioi omat alaistaitonsa? 2. Millaiseksi hoitohenkilökunta arvioi työyhteisön alaistaidot? 3. Millaiseksi hoitohenkilökunta arvioi esimies-alaissuhteensa? Kyselytutkimus tehtiin marraskuussa 2015, ja se lähetettiin 50:lle Helsingin kaupungin sisätautien poliklinikan hoitohenkilökunnan jäsenelle. Kyselyyn vastasi 39, joten vastausprosentiksi saatiin 78. Kyselyn kvantitatiivista osuutta edustivat monivalintakysymykset, kvalitatiivista osuutta olivat avoimet kysymykset. Kyselylomakkeen monivalintaosuudet analysoitiin tilastointiohjelma SPSS 21 for Windows avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin deduktiivisella ja induktiivisella sisällön analyysimenetelmällä.
Tutkimustulokset osoittivat, että vastaajat arvioivat omaavansa melko hyvät alaistaidot. Vastaajat arvioivat myös työyhteisön alaistaidot olevan jokseenkin hyvät. Vastaajat arvioivat esimies-alaissuhteensa olevan hyvä ja luottamuksellinen. Molemmissa tutkimuskohteissa nähtiin kehittämiskohteita. Alaistaitojen kehittämiskohteiksi vastaajat kokivat olevan ammattitaidon kehittämisen sekä palautteen antamisen ja vastaanottaminen, esimies-alaissuhteen kehittämiskohteiksi vastaajat kokivat esimiehen ja alaisen välisen kommunikaation parantamisen.
Avointen kysymysten kommenteissa vastaajat kuvasivat, että vaikuttamismahdollisuudet sisätautien poliklinikalla on huonot, kun vastaajat kokivat, että liiallinen byrokratia estää sisätautien poliklinikan kehittämisen. Koettiin, että ehdotuksia ja ideoita ei kuunnella tai lähiesimiehillä ei ole valtaa vaikuttaa, kun määräykset tulevat ylemmältä taholta. Myös koettiin hankalana se, että lääkäreillä ja hoitajilla on eri esimiehet, joka vaikeuttaa myös vaikuttamismahdollisuuksiin negatiivisesti. Vastaajien vastauksien perusteella voisi yhtenä kehittämiskohteena olla kommunikaation parantaminen koko työyhteisön välillä. Jatkotutkimushaasteena voisi tulevaisuudessa tutkia koko Helsingin kaupungin sisätautipoliklinikoiden henkilökuntaa ovatko tulokset samankaltaisia jo tehdyn tutkimuksen kanssa.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaiseksi hoitohenkilökunta arvioi omat alaistaitonsa? 2. Millaiseksi hoitohenkilökunta arvioi työyhteisön alaistaidot? 3. Millaiseksi hoitohenkilökunta arvioi esimies-alaissuhteensa? Kyselytutkimus tehtiin marraskuussa 2015, ja se lähetettiin 50:lle Helsingin kaupungin sisätautien poliklinikan hoitohenkilökunnan jäsenelle. Kyselyyn vastasi 39, joten vastausprosentiksi saatiin 78. Kyselyn kvantitatiivista osuutta edustivat monivalintakysymykset, kvalitatiivista osuutta olivat avoimet kysymykset. Kyselylomakkeen monivalintaosuudet analysoitiin tilastointiohjelma SPSS 21 for Windows avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin deduktiivisella ja induktiivisella sisällön analyysimenetelmällä.
Tutkimustulokset osoittivat, että vastaajat arvioivat omaavansa melko hyvät alaistaidot. Vastaajat arvioivat myös työyhteisön alaistaidot olevan jokseenkin hyvät. Vastaajat arvioivat esimies-alaissuhteensa olevan hyvä ja luottamuksellinen. Molemmissa tutkimuskohteissa nähtiin kehittämiskohteita. Alaistaitojen kehittämiskohteiksi vastaajat kokivat olevan ammattitaidon kehittämisen sekä palautteen antamisen ja vastaanottaminen, esimies-alaissuhteen kehittämiskohteiksi vastaajat kokivat esimiehen ja alaisen välisen kommunikaation parantamisen.
Avointen kysymysten kommenteissa vastaajat kuvasivat, että vaikuttamismahdollisuudet sisätautien poliklinikalla on huonot, kun vastaajat kokivat, että liiallinen byrokratia estää sisätautien poliklinikan kehittämisen. Koettiin, että ehdotuksia ja ideoita ei kuunnella tai lähiesimiehillä ei ole valtaa vaikuttaa, kun määräykset tulevat ylemmältä taholta. Myös koettiin hankalana se, että lääkäreillä ja hoitajilla on eri esimiehet, joka vaikeuttaa myös vaikuttamismahdollisuuksiin negatiivisesti. Vastaajien vastauksien perusteella voisi yhtenä kehittämiskohteena olla kommunikaation parantaminen koko työyhteisön välillä. Jatkotutkimushaasteena voisi tulevaisuudessa tutkia koko Helsingin kaupungin sisätautipoliklinikoiden henkilökuntaa ovatko tulokset samankaltaisia jo tehdyn tutkimuksen kanssa.