Lapsen oikeus saada hoitoa ja diagnoosi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD)
Jääkallio, Janita (2017)
Jääkallio, Janita
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720209
Tiivistelmä
Tiivistelmä
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jonka yleisimmät piirteet ovat ylivilkkaus, tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus. ADHD johtuu lievästä aivotoiminnan häiriöstä, josta noin 3-7% suomalaisista lapsista kärsii.
Opinnäytetyön tehtävänä on tutkia lainsäädännön näkökulmasta, millainen on lapsen oikeus saada hoitoa ja diagnoosi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön. Tutkimuksessa käytetään eri oikeudellisia näkökulmia. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan lapsi tulisi diagnosoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta hän voi saada tarvittavaa apua ja tukea mahdollisiin sivuvaikutuksiin kuten oppimisvaikeuksiin. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan juridinen käsitys lapsien oikeuksista sekä siitä, kenellä on oikeus puuttua lapsen hoidon ja diagnoosin saantiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu aiheeseen liittyvästä oikeuskirjallisuudesta, relevantista lainasäädännöstä ja aikaisemmista tutkimustuloksista. Empiiristä tutkimusta ei voitu soveltaa valitsemaani aiheeseen potilassalaisuuden sekä tutkimuskohteeni alaikäisyyden takia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lapsella on oikeus saada hoitoa ja diagnoosi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden hoitoon. Lapsiin kohdistuvilla lakipykälillä halutaan suojella lapsia ja samalla turvata heidän oikeutensa.
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jonka yleisimmät piirteet ovat ylivilkkaus, tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus. ADHD johtuu lievästä aivotoiminnan häiriöstä, josta noin 3-7% suomalaisista lapsista kärsii.
Opinnäytetyön tehtävänä on tutkia lainsäädännön näkökulmasta, millainen on lapsen oikeus saada hoitoa ja diagnoosi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön. Tutkimuksessa käytetään eri oikeudellisia näkökulmia. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan lapsi tulisi diagnosoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta hän voi saada tarvittavaa apua ja tukea mahdollisiin sivuvaikutuksiin kuten oppimisvaikeuksiin. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan juridinen käsitys lapsien oikeuksista sekä siitä, kenellä on oikeus puuttua lapsen hoidon ja diagnoosin saantiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu aiheeseen liittyvästä oikeuskirjallisuudesta, relevantista lainasäädännöstä ja aikaisemmista tutkimustuloksista. Empiiristä tutkimusta ei voitu soveltaa valitsemaani aiheeseen potilassalaisuuden sekä tutkimuskohteeni alaikäisyyden takia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että lapsella on oikeus saada hoitoa ja diagnoosi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden hoitoon. Lapsiin kohdistuvilla lakipykälillä halutaan suojella lapsia ja samalla turvata heidän oikeutensa.