Puhtaudenhallinta sairaalan peruskorjauksessa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään puhtaudenhallinnan haasteita korkeimman si-säilmastoluokituksen omaavassa rakennustyökohteessa. Tapaustutkimuksen kohde on Oulaskankaan sairaalan 3. kerroksen peruskorjaus, jonka pääurakoit-sijana toimi Rakennusliike Sorvoja Oy. Työssä käsitellään sisäilmastoluokan vaa-timuksia ja miten työvaiheet tulee toteuttaa käytännössä työmaalla, jotta hank-keessa päästään haluttuun lopputulokseen. Opinnäytetyön aineistona toimivat aikaisemmat tutkimukset puhtaudenhallinnasta sekä pölyn haittavaikutuksista työmaan aikana kuin myös valmiissa rakennuksessa. Työmaalla tapahtuvat työvaiheet sekä niiden aiheuttamien pölynhallinnalliset ris-kit arvioitiin pölynhallintasuunnitelmaan ja niiden toteutusta seurattiin työmaalla. Työmaalla seurattiin pölynhallinnan toimivuutta viikoittain suoritettujen mittauk-sien avulla sekä vaiheittaisen luovutuksen yhteydessä suoritettujen mittauksin. Mittaukset toteutettiin geeliteippimittauksella, jossa teippi läpivalaistaan ja valon läpäisy osuus kertoo näytteen pölyn prosentuaalisen määrän. Rakennusaikaisen pölyn määrän arviointiin käytettiin myös visuaalista arviointia. Mittaustuloksien perusteella puollettiin toimintakokeiden aloitusta sekä rakennuskohteen vastaan-ottoa. Mittaustuloksissa päästiin kohteen haastavuudesta huolimatta erittäin hy-viin tuloksiin jokaisessa mittauksen ajankohdassa.

This thesis addresses the challenges of cleanliness management in a building project with the highest indoor climate rating. The case was 3rd floors renovation in Oulaskangas hospital, under construction by Rakennusliike Sorvoja Oy. The work addresses the demands of the indoor climate class and how the work steps need to be implemented in practice on site so that the project can achieve the desired result. The thesis was based on earlier studies on cleanliness manage-ment and the adverse effects of dust on the site at the time of construction and in the finished building. The work steps on the site and the dust management risks caused by them were evaluated in the dust management plan and their implementation was monitored on site. On site, the monitoring of dust management was performed by weekly measurements and measurements carried out in phase-out. The measurements were carried out with gel tape measurement method, where the tape is x-rayed, and the permeation percentage of the light indicates the percentage of dust in the sample. A visual evaluation was also used to evaluate the amount of dust in the building. Based on the results of the measurements, buildings automation system tests and receptions of the constructions stages could be carried. Despite the challenging properties of the construction site, the measurement results were very good at each of the stage reception.