Miehittämättömien ilma-alusten käyttö lämpökuvauksessa
Keränen, Henri (2017)
Keränen, Henri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120677
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia miehittämättömillä ilma-aluksilla suoritettavan lämpökuvauksen tekniikkaa, käyttöä ja tyypillisiä käyttökohteita sekä perehtyä kaupallisten UAV (Unmanned Aerial Vehicle) -lämpökuvausjärjestelmien valintaprosessiin. Työ perustuu kirjallisuus- ja internetlähteistä koostettuun tietoon.
Työssä käytiin läpi miehittämättömien kuvauskoptereiden ja lämpökameroiden tekniikkaa sekä lämpökuvauksen teoriaa ja niiden pohjalta selvitettiin kuvaukseen vaikuttavia tekijöitä. Perehdyttiin kauko-ohjattuja ilma-aluksia koskevaan lainsäädäntöön ja selvitettiin mitä ammattitoimijan tulee sen kannalta ottaa huomioon. Lisäksi annettiin ohjeistusta UAV-lämpökuvausjärjestelmän valintaan esimerkkeineen ja valintaperusteineen.
Todettiin, että oikeassa tehtävässä UAV-lämpökuvaus on tehokas ja turvallisuutta lisäävä kunnossapitotarkastusmenetelmä jolla on useita sopivia sovelluksia käytettäväksi perinteisten menetelmien lisänä tai sellaisenaan. Tarkastelun tuloksena huomattiin useiden tekijöiden vaikuttavan kuvaustuloksen luotettavuuteen ja onnistumiseen, minkä vuoksi tekniikka vaatii siihen perehtyneen kuvaajan ja pilotin tuekseen. Arvioitiin nykyisen kaupallisesti saatavan tekniikan olevan ominaisuuksiensa puolesta tarpeeksi kehittynyttä ja soveltuvaa ammattimaiseen lämpökuvaustoimintaan. Todettiin myös miehittämätöntä ilmailua koskevan lainsäädännön olevan kattavaa mutta elävän vielä kehityskautta ja nähtäväksi jää kuinka se tulee vaikuttamaan toimintaan tulevaisuudessa.
Lämpökameraa vaativien UAV-tehtävien toimijamäärä on Suomessa vielä toistaiseksi pieni, mutta tehdyn selvitystyön perusteella vaikuttaa siltä, että tekniikan käytöllä on kasvupotentiaalia ja tulevaisuudessa tullaan näkemään yleistyvissä määrin UAV-tekniikkaa korvaamassa tai avustamassa perinteisesti suoritettavia tehtäviä yrityksissä.
Työn tuloksena syntyi miehittämättömien ilma-alusten lämpökuvauskäyttöä koskeva selvitys, ja siitä voi olla apua laitteistoa valitseville ja toimintaa suunnitteleville toimijoille ja tekniikasta kiinnostuneille henkilöille.
Työssä käytiin läpi miehittämättömien kuvauskoptereiden ja lämpökameroiden tekniikkaa sekä lämpökuvauksen teoriaa ja niiden pohjalta selvitettiin kuvaukseen vaikuttavia tekijöitä. Perehdyttiin kauko-ohjattuja ilma-aluksia koskevaan lainsäädäntöön ja selvitettiin mitä ammattitoimijan tulee sen kannalta ottaa huomioon. Lisäksi annettiin ohjeistusta UAV-lämpökuvausjärjestelmän valintaan esimerkkeineen ja valintaperusteineen.
Todettiin, että oikeassa tehtävässä UAV-lämpökuvaus on tehokas ja turvallisuutta lisäävä kunnossapitotarkastusmenetelmä jolla on useita sopivia sovelluksia käytettäväksi perinteisten menetelmien lisänä tai sellaisenaan. Tarkastelun tuloksena huomattiin useiden tekijöiden vaikuttavan kuvaustuloksen luotettavuuteen ja onnistumiseen, minkä vuoksi tekniikka vaatii siihen perehtyneen kuvaajan ja pilotin tuekseen. Arvioitiin nykyisen kaupallisesti saatavan tekniikan olevan ominaisuuksiensa puolesta tarpeeksi kehittynyttä ja soveltuvaa ammattimaiseen lämpökuvaustoimintaan. Todettiin myös miehittämätöntä ilmailua koskevan lainsäädännön olevan kattavaa mutta elävän vielä kehityskautta ja nähtäväksi jää kuinka se tulee vaikuttamaan toimintaan tulevaisuudessa.
Lämpökameraa vaativien UAV-tehtävien toimijamäärä on Suomessa vielä toistaiseksi pieni, mutta tehdyn selvitystyön perusteella vaikuttaa siltä, että tekniikan käytöllä on kasvupotentiaalia ja tulevaisuudessa tullaan näkemään yleistyvissä määrin UAV-tekniikkaa korvaamassa tai avustamassa perinteisesti suoritettavia tehtäviä yrityksissä.
Työn tuloksena syntyi miehittämättömien ilma-alusten lämpökuvauskäyttöä koskeva selvitys, ja siitä voi olla apua laitteistoa valitseville ja toimintaa suunnitteleville toimijoille ja tekniikasta kiinnostuneille henkilöille.