Yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Sallan kotihoidossa
Sumukari, Anniina (2017)
Sumukari, Anniina
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820339
Tiivistelmä
Suomalainen väestö ikääntyy ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle pienemmät ikäluokat eivät riitä korvaamaan heitä. Keskimääräisen eliniän pidentyessä ajankohtaiseksi kysymykseksi nousee julkisten hoiva- ja palveluresurssien kohdentaminen vastaamaan ikäihmisten tarpeisiin ja ennen kaikkea niiden jakaminen oikeudenmukaisesti. Ikääntyneille tulisi turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen elämä tarjoamalla kattavaan palvelujen tarpeen selvittämiseen perustuen oikea-aikaisia ja -sisältöisiä palveluita.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa Sallan kotihoitoon yhtenäinen palvelutarpeen arviointimenetelmä. Tavoitteena oli taata asiakkaille yhtenäinen palvelutarpeen arviointi arvioinnin tekijästä riippumatta. Näin parannetaan hoidon laatua, kun kaikilla asiakkailla on tasavertaiset lähtökohdat kotihoidon palveluita myönnettäessä. Samalla helpotetaan kotihoidon terveydenhoitajien työskentelyä, kun käytettävissä on yhtenäinen menetelmä palvelutarpeen arvioimiseen.
Kehittämistyössä menetelminä käytettiin konstruktiivista tutkimusta ja aivoriihtä. Palvelutarpeen arviointimenetelmä luotiin lakeihin, suosituksiin, tutkimuksiin ja muualla Suomessa luotuihin malleihin perustuen yhteistyössä Sallan kunnan työntekijöistä koostuvan kehittämistyöryhmän kanssa. Testausvaiheessa arviointimenetelmästä pyydettiin palautetta arvioinnin tekijöiltä sekä asiakkailta ja heidän omaisiltaan.
Yhtenäisen palvelutarpeen arviointimenetelmän pääluokat ovat fyysinen toimintakyky, aistitoiminnot, psyykkinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky, sosiaalinen toimintakyky, ympäristötekijät, taloudelliset tekijät, lääkehoito, mittarit, apuvälineet, etuudet, fysiologiset mittaukset ja yhteenveto. Arviointimenetelmä takaa tasalaatuisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin kaikille asiakkaille arvioinnin tekijästä riippumatta. Sen myötä kotihoidon palveluiden myöntämiseen on tullut yhtenäinen linja. Arviointimenetelmä jää käyttöön Sallan kotihoitoon ja lisäksi sitä voidaan hyödyntää koko Suomen laajuisesti.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa Sallan kotihoitoon yhtenäinen palvelutarpeen arviointimenetelmä. Tavoitteena oli taata asiakkaille yhtenäinen palvelutarpeen arviointi arvioinnin tekijästä riippumatta. Näin parannetaan hoidon laatua, kun kaikilla asiakkailla on tasavertaiset lähtökohdat kotihoidon palveluita myönnettäessä. Samalla helpotetaan kotihoidon terveydenhoitajien työskentelyä, kun käytettävissä on yhtenäinen menetelmä palvelutarpeen arvioimiseen.
Kehittämistyössä menetelminä käytettiin konstruktiivista tutkimusta ja aivoriihtä. Palvelutarpeen arviointimenetelmä luotiin lakeihin, suosituksiin, tutkimuksiin ja muualla Suomessa luotuihin malleihin perustuen yhteistyössä Sallan kunnan työntekijöistä koostuvan kehittämistyöryhmän kanssa. Testausvaiheessa arviointimenetelmästä pyydettiin palautetta arvioinnin tekijöiltä sekä asiakkailta ja heidän omaisiltaan.
Yhtenäisen palvelutarpeen arviointimenetelmän pääluokat ovat fyysinen toimintakyky, aistitoiminnot, psyykkinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky, sosiaalinen toimintakyky, ympäristötekijät, taloudelliset tekijät, lääkehoito, mittarit, apuvälineet, etuudet, fysiologiset mittaukset ja yhteenveto. Arviointimenetelmä takaa tasalaatuisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin kaikille asiakkaille arvioinnin tekijästä riippumatta. Sen myötä kotihoidon palveluiden myöntämiseen on tullut yhtenäinen linja. Arviointimenetelmä jää käyttöön Sallan kotihoitoon ja lisäksi sitä voidaan hyödyntää koko Suomen laajuisesti.